Ainakaunis

AINAKAUNIS KAIPAA BASISTIA!

2012-01-14T07:44:00.000+02:00

Etsimme joukkoomme ainakin basistia ja mahdollisesti myös muuta tuoretta verta! Jos olet innokas, kätevä ihminen basson tai muun instrumentin suhteen ja muutenkin mukava tyyppi, tervetuloa joukkoomme somaan. Olemme toimineet pitkään ja tositarkoituksella, tähänastisen uramme rockhenkisiä tuotoksia voi kuunnella osoitteessa www.myspace.com/ainakaunis.

Ota yhteyttä tai kysy lisää: ainakaunis@gmail.com, 044-5054806 (Jenni)

p.s Myös innokkaat keikkamyyjät voivat ottaa yhteyttä.

ainakaunis.blogspot.com, www.ainakaunis.net, www.facebook.com/ainakaunis

Keikallajee!

2011-12-05T23:58:00.005+02:00

Kaikki oululaiset ja lähimaastoilijat, tulukeehan joukolla katsastamaan Ainakauniin livekunto 45 Specialissa sunnuntaina 11.12. sunnuntaijameissa. Ollaan innoissaan menossa Ouluun keikkailemaan, ei olla aikaisemmin oltu. Toivottavasti tulee kivasti porukkaa paikalle, joka sitten vielä tykkäisi meistä :) Luvassa muuten myös ylläribasisti! Muikki kakaan!

Vaihtumista bändijäsenistössä

2011-11-18T02:15:00.001+02:00

Nyt Ainakaunis on taas uuden muutoksen edessä. Olen itse joutunut keskittymään ja antamaan voimavarani muualle ja se on vaikuttanut myös tähän bänditoimintaan, joten on oikein sanoutua irti tästä ja antaa bändin nousta kukoistukseen ilman minua. Kaikille kiinnostuneille ainakaunishenkisille nyt olisi basistin paikka avoinna, joten yhteydenottoja sähköpostiin :)

Toivotan menestystä tytöt ja ollaan yhteyksissä!

Terppa taas!

2011-10-02T08:55:00.007+03:00

Hyvää syksyä ja sunnuntaita! Aloitetaanpa näin kepeästi loistavalla musavideolla. Siinä on kaikki asiat kohdillaan: hammasraudat, tanssipeli ja Hanson.

Viime aikoina on ollut vähän hiljaisempaa bändirintamalla, koska rumpalimme Jenni kävi synnyttämässä ihanan pienen tytön! Ihan hyvä syy muuten perua treenit: "En tänään pääse ehkä treenaamaan, taidan lähteä synnyttämään" :) Loppuvuodesta olisi kuitenkin tarkoitus vielä palata keikkailemaan, mutta siitä lisää myöhemmin.

Uutta musiikkia!

2011-08-31T14:45:00.004+03:00

Nyt sitä on tarjolla. Pahaksi onneksi ei kuitenkaan Ainakauniilta. Sen sijaan Sydneyn vatipäät ovat saaneet levynsä miksattua ja masteroitua. Neljän kipaleen EP Atomic Circus julkaistaan levymuodossa vasta lokakuussa, kunhan kannet ja painatukset ovat kunnossa, mutta nykymaailman trendien mukaisesti puolet levystä on jo netissä jaossa. Kipaleet voi löytää facebookin kautta tai vaihtoehtoisesti napauttamalla tätä linkkiä.

Kappaleiden valmistumista ja allekirjoittaneen syntymäpäiviä juhlistettiin treeneissä kakun ja kuohujuoman kera. Kuva kertokoon kaiken olennaisen.

"Kuinka mukavaa on...?"

Nostalgiaa

2011-08-25T15:59:00.003+03:00

Heipä hei pitkästä aikaa!

Olen tässä viime aikoina harrastanut paljon aikamatkailua vuosien taakse kuuntelemalla musiikkia, jota kuuntelin teininä. Päädyin myös kuuntelemaan lempibändiäni Ainakaunista. Huomasin, ettei meidän musavideota vuodelta 2004 ilmeisesti ole vielä laitettu tänne blogiin, joten laitetaanpa tarjolle.

Video tehtiin siis syksyllä 2004, ja oli kovin jännää. Resurssit eivät olleet kummoiset ja päätettiin siis tehdä ihan soittovideo valkoisella taustalla valkoisissa vaatteissa. Itse nihkeilin ajatukselle, koska vaatekaapistani ei löytynyt valkoista ja jouduinkin lainaamaan Marian (vähän liian pieniä) vaatteita. Suurimman urakan videota varten teki Maria, joka joutui ompelemaan aika monta lakanaa yhteen taustakankaaksi.

Videolla näkyy naamoista, että välillä jänskättää ja välillä hihityttää. Naurua aiheutti mm. se, että välillä musiikkia soitettiin puolitemmolla (jolloin jostain syystä kuulostan aivan Martti Syrjältä) ja välillä nopeasti (pikkuoravat). Hauskoja olivat myös tuulikoneet. Edessämme seisoi mies huitomassa vanerilla ja muistaakseni lattialla pyöri myös joku pieni pöytätuuletin. Kuulostaa vaatimattomalta, mutta hienostihan se vaneri hiuksia heiluttaa.

Mutta tässä se tulee! Enjoy!

Ihanainen kesä!

2011-07-30T14:42:00.007+03:00

Nyt on tämän kesän festivaalit vietetty ja juhlittu! Elämyksellisiähän nuo kolme viikonvaihdetta peräkkäin olivat. Sain siis nauttia kesästä hyvässä seurassa ja mielimusiikin tahdissa. Kokemukset leirinnässä sisälsivät sekä saunakuumuuden että muutaman ukkosmyräkän kosteuden. Tämän vuoden huippujuttuja pitivät sisällään Ruisrock (jossa vietimme vain perjantaipäivän), Ilosaarirock ja Rockfestari Naamat.

Laitanpa hieman kuvanäytteitä hetkiltä, jolloin kamera oli ottava otoksen. Kuva-aiheethan ovat hyvin festivaaleille ominaisia, mutta ystäväpiirissä jutut muuttuivat koko ajan inside -henkisemmiksi ja naurua ja laulua riitti.

Ruisrock 2011

Ruissaloon köpöttelemässä.

Iloisena festarialueella.

Ilosaarirock 2011

Aamukahvin nauttineena, astumassa juuri auenneelle festivaalialueelle.

Lemmikkieläimiä, joita bongasimme.

Rentolavan vesistössä viilentelemässä kuumaa päivää.

Keikkakuva yhdeltä lauantai-illan parhaalta keikalta. Esiintyjänä Melt Banana!

Leikkejä :)

Yllätyksiä! :)

Sunnuntai illan ja koko festareiden paras ja tunnelmallisuudeltaan huikein keikka.

Esiintyjänä Aphex Twin.

Rockfestari Naamat 2011

Perjantai-illan musiikkiannista huumaantuneina, uimareissulta virkistyneinä ja grillipaikan hyvissä tunnelmissa jäimme seuraamaan hetkeksi taivaalla vaeltavaa kuuta.

Kuva teltastamme koristeltuna ja suojattuna rajuilman pyyhkiessä ylitsemme.

Pääsin vieläpä Keskisuomalaisen Naamat-festareiden kuvasarjaosioon korea sombreropäähine päässäni ;) (Kiitos lainasta muж!)

http://www.ksml.fi/video-kuva/kuvasarjat/katso-kuvat-naamat-festareilta/689414#http://www.ksml.fi/multimedia/dynamic/00200/8115303_jpg_200742a1.jpg

Badabim, badabum!

Jenni menee rullaportaissa

2011-07-17T22:23:00.011+03:00

Horsma!
Kevään Pub Markuksen keikan kuvasaldo on tässä. Huomaattehan, että takahuoneessa oli rullaportaat. Aika havainnollinen opetuskuvasarja niiden käytöstä, eikö? Ainakin otsikko vastaa sisältöä.

Pitkä aika jälleen viime merkinnästä. Kesä on meillä kaikilla mennyt aika pitkälle työn merkeissä, mitä nyt vähän on keritty juhlimaan ja relaamaankin välillä, niistä lisää myöhemmin. Treenattu on kyllä silti ahkerasti, vaikkei keikkoja olekaan tiedossa. Olemme löytäneet mm. tahtilajit ja tiukkaa laskentaa onkin havaittu treeneissämme viime aikoina. Katsotaan, mitä tuleman pitää...

p.s. käykää katsomassa Onnin bändin äässivideo alla :)

Purkissa

2011-07-17T20:03:00.002+03:00

Parempi olla liikoja löpisemättä ja antaa kuvan sekä äänen puhua puolestaan. Linkin takaa löytyy (saattaa vaatia facebook-tunnukset näkyäkseen) video siitä mitä on purkkiin laitettu:

Pää vadissa.

P.S. Milloin on vastaavaa luvassa Ainakauniilta? Johan siitä edellisestä on jo aikaa.

Yläkaupungin yössä

2011-05-23T10:13:00.009+03:00

Nyt on ainakauniina vuotuisessa Yläkaupungin yössä taasen viuhahdettu ja vieläpä alushoususissa. Itselläni viime kerrasta onkin aikaa useampi vuosi. Tässä maistiaisia eli yllä olevassa kuvassa odottelua ja roudailua ja alempana vaiheessa oleva settilistanen kera ympyröidyn nimemme. :)

Videomateriaalia setin ekasta biisistä ja pöksyistämme löytyy täältä (kuvaaja: Hannele Niemelä):

http://vimeo.com/24067108

http://www.youtube.com/watch?v=IJSIYhSwvV0

Kesäterveiset

2011-05-11T16:39:00.003+03:00

...kesäterveiset, jäätelöterveiset!
Näin se lähtee Ainakauniin jätskinmakuinen kesä käyntiin.

Ensi viikon lauantaina 21.5. kesämusaa voi fiilistellä Jyväskylän Yläkaupungin Yössä, eli Sohwin terassi klo 20 on paikka jonne kannattaa tulla kauempaakin!

Eka kerta

2011-04-30T06:50:00.005+03:00

Tämä tuntuu vähän blogin kaappaukselta, mutta merten takaisena merirosvona teen sen silti.

Eilen soiteltiin ensimmäinen keikka Head in a Jar'n kanssa. Aikaisemmassa postissa sekoilin päivämäärien kanssa, mutta tällä kertaa tämä oli totisinta totta. Melko tyytyväinen olo jäi, vaikka bassoa en juuri kuullutkaan. Soitto kulki kohtuullisen hyvin ja lavameininki oli pienestä hermostuneisuudesta huolimatta hikisen railakasta. Parantamisen varaa jäi toki paljon, mutta ehkäpä toukokuun keikoilla tämä alkaa hioutua kuosiinsa.

Hevimussiikin tyylille uskollisena, Head in a Jar.

Kitarasankarit Nick ja Gordy.

Rumpalisankari Adam etualan turhakkeiden takana.

Korkeampien voimien manaus allekirjoittaneen toimesta.

Toinen näistä on bändin maskotti.

Kiitos ja kumarrus. Ilman kumarrusta toki.

Henry's Pub 3

2011-03-27T22:00:00.003+03:00

Vielä vähän jammausta. Nyt riittää leikkiminen, ainakin tällä kertaa...

Henrys' Pub 2

2011-03-27T21:45:00.003+03:00

Maria löysi leikkikalun :) Vähän sheikkausta Henry's Pubissa!

Henrys' Pub kuvina

2011-03-27T21:42:00.003+03:00

Kiitokset kuvista Hanna Vanniselle!

Epänormaali lauantai

2011-03-20T15:19:00.006+02:00

Toiset ne viettelee normalia elämää omana itsenään, mutta minä jouduin kokemaan suuria mullistuksia epänormaalina lauantaina. Ensinnäkin eilinen alkoi lautapelailulla, jota nykyään tulee harrastettua aivan liian harvoin. Battlestarin ja tissuttelun kautta siirryttiin grillaamaan ja sieltä taasen toisiin juhliin, joista paluu kotiin tapahtui hieman turhan myöhään. Kaikki tämä on epänormaalia ja rikkoo turvallisen arkirutiinin (eli NHL-pelien tuijottamisen toimistolla). Kuitenkin pahin oli vielä edessä. Hevimies-Nick oli mennyt lähettelemään sähköposteja ympäri kaupunkia ja lauantain lopuksi varmistui kaksi esiintymistä. Edessä on siis lähestulkoon samanmoinen keikkaputki kuin Ainakauniilla! Ensimmäinen on jo kahden viikon kuluttua (2.4.) ja toinen pari viikkoa siitä eteenpäin. Ja bändi, josta tässä puhun, on tietenkin Head in a Jar!
Kyseessä on Sydneyn kovin B-luokan kauhuelokuviin keskittyvä thrash-metal pumppu, jäseninään Nick (kitara + laulu), Gordy (kitara + laulu), Adam (rummut + oikeat työt) ja Onni (basso + virvoitusjuomat). Suosittelen etsimään sivumme facebookista ja tykkäämään. Ei kuitenkaan huolta, sillä se ei tarkoita, että bändistä pitäisi oikeasti pitää. Innokasta jännitystä on siis ilmoilla. Toivottavasti kerkeämme treenaamaan edes tovin kaiken jännityksen keskellä. Mainittakoon, että rumpalin kera olemme soittaneet yhdessä alle kymmenet treenit. Tuuria tai taitoa siis tarvitaan ja luotan enemmän ensimmäiseen. Toivon mukaan yleisöä tulee olemaan tarpeeksi, sillä ensimmäinen keikkapaikka (Lewisham Livehouse) on asettanut vähittäisvaatimuksen bändin yleisömäärän suhteen. Jokaisen yhtyeen pitää tuoda mukanaan ainakin kymmenen fania tai muuten joutuvat maksamaan keikkapaikalle itse korvauksia. Kelpo systeemi, jos kavereita olisi paljon.

Normilauantai

2011-03-14T09:15:00.001+02:00

Ei muuta lisättävää.

Keikkoja

2011-03-10T11:10:00.004+02:00

15.3. Kuopio, Henry's Pub, Rockcock-bändikisan semifinaali + Little Jack, Vermilion, Ludovico
9.4. Äänekoski, Pub Markus + Kamala, Graceful Guest

Ei ollakaan pitkään aikaan oltu missään bändikisassa, joten kiva mennä kokeilemaan Kuopioon onneamme :) Äänekoskella on tulossa aikamoinen girl power-ilta, joten kannattaa tulla tsekkaamaan meininki sinnekin. Jes, itse ainakin odottelen molempia vetoja innolla!

Alkuvuoden keikat osa 2.

2011-03-07T13:51:00.005+02:00

Sitten Rentukassa Radiowivesin kanssa.

Tällä kertaa ei ollut ostoskärryjä lavalla.

Huimat bileet

Lopuksi nimmarit fanille.

Alkuvuoden keikat

2011-03-07T13:30:00.015+02:00

Kun nyt pääsin vauhtiin, niin laitetaanpa lisää kuvia esille. Alkuvuoden keikkasatoa, olkaa hyvät!

Ensin Tikkakosken varuskunnassa tammikuussa alokkaita viihdyttämässä.

Sotamaalaukset maastoutumista varten.

Sode tarjoaa aina hyvät pöperöt.

Jännittääkö ennen keikkaa?

Marin sotahuuto

On ne hassuja nuo tyypit.

Luistimilla ja ilman

2011-03-07T13:19:00.007+02:00

Potkaistaampas blogivuosi käyntiin minunkin osaltani vihdoinkin. Kaikenlaista touhua ja puuhaa on ollut, ja on kirjoittaminen jäänyt varsin nolosti kokonaan. Sanottavaa ei vieläkään juuri ole, joten pistetäänpäs kuvia kehiin:

Kuva saunaillasta, jonka Maria mainitsikin tuossa aikaisemmin. Mari oli ainoa, jonka saunanjälkeisiä kuvia kehtaa julkistaa (hän jatkoi iltaa baariin, me muut nukkumaan).

Juustofondue ja lisukkeet, nam!

Koska juustoa tuli vedettyä oikein urakalla, teki mieli lähteä luistelemaan (kahden viikon päästä hehheh):

Että näin.

p.s. En vieläkään osaa kunnolla käyttää Bloggeria. Harjoituksen puutetta voisi joku sanoa. Pöh.

Lauantain aloitus

2011-02-05T12:21:00.004+02:00

Hei, hyvää uutta vuotta minunkin puolestani! Pikkuhiljaa se vuosi tästä lähtee käyntiin niin omalta kuin Aikkareidenkin osalta. Uusi vuosi olkoon parempi kuin edellinen.

Tiedättekö, joskus päivän suunnan pystyy määrittämään musiikin avulla. Jos on raukea ja tahmea lauantaiaamu, niin laittaa jonoon vain loistavia biisejä hyvällä volyymilla ja yhtäkkiä kotityötkin sujuu tanssien. Toimii ainakin minulla.

Ohjelmassa tänään treenit ja tyttöjen iltaa bändiporukalla, mikäs se mukavampaa.
Tästä vielä loppuun sopiva lauantaiaamun aloitusbiisi, jossa videokin on aika hervoton.

Hyvää vuotta 2011!

2011-02-03T12:33:00.002+02:00

Perinteinen vuodenvaihteen valoshow. Ai miten niin olen myöhässä?

Jos ei muuten järjesty keikkaa, voi aina järjestää häät

2011-01-18T17:39:00.011+02:00

Kuten tuli syksyllä mainittua, menin naimisiin. Tein tämän täysin Jennin innoittamana, koska tapanani on tehdä samat asiat kuin Jennikin, vähän vaan jäljessä. Viimeisin temppu oli ostaa rivitalokolmio, koska Jennilläkin on.

(Kuvat Ville Virta)

Aina ei ole juhlaa

2011-01-17T20:05:00.005+02:00

Tässä vuosien varrella on tehty monia kymmeniä keikkoja, eivätkä kaikki tietenkään ole olleet niin kovin loisteliaita.

Ajattelin tähän listata näitä vähemmän kivoja kokemuksia. Eivät välttämättä ole oikeassa järjestyksessä.

1) Keikka oli yksityistilaisuus, ravintolan avajaiset Pohjois-Savossa. Päivä lähti jo huonosti. Aamupäivällä silloinen basistimme soitti joutuneensa sairaalaan kovien vatsakipujen takia. Soitin tietysti heti keikkapaikkaan, jossa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että meidän olisi keikka tehtävä. Tarvittiin siis varabasisti. No, se saatiin, mutta lähtö keikkapaikalle vähän viivästyi. Varabasistimme opetteli biisejä matkalla. Koska matkaan päästiin myöhässä, myöhässä oltiin myös perille ja soundcheckiin oli heikosti aikaa.

Sitten alkoi keikka. Talo oli täynnä kutsuvieraita, mutta ketään ei kiinnostanut, ja saimmekin tehdä lavalla ihan mitä halusimme. Kukaan ei reagoinut, vaikka kuinka (Maria) sekoili mikrofoniin. Tämä oli siksikin sääli, että tapahtumasta oli ollut paikkakunnalla mainoksia ja jälkikäteen saimme palautetta, että keikalle olisi ollut tulijoita, mutta heitä ei päästetty sisään.

Keikan jälkeen odottelimme sitten palkkiota, jota ei kuitenkaan tilille ilmestynyt. Yritin soitella henkilölle, jonka kanssa keikka oli sovittu, mutta hän ei koskaan vastannut puhelimeen. Lopulta ravintolan työntekijä yhdisti minut henkilöön, joka raha-asioita hoiti ja kun hieman moitin toimintaa, luuri lyötiin korvaan. Lopulta, taistelun jälkeen, saimme rahat. Mutta kyllä oli itku herkässä ja kävi mielessä, että vois olla ihan kiva, jos ohjelmatoimisto hoitaisi tällaiset asiat.

Mutta, aina jotain hyvääkin. Tässä tapauksessa ruoat, jotka olivat todella herkulliset!

2) Keikka saatiin aika viime tipassa, kun aiemmin sovitut bändit olivat peruuntuneet. Valmistautumisaikaa oli siis vähän ja kiireessä jäi osa asioista sopimatta. Kuten se, että miksaako meitä joku. No ei miksannut, eikä kukaan paikalla tuntunut tietävän laitteista. Siitä sitten opeteltiin ja saatiinkin tehtyä erittäin hyvä soundcheck. Paikalla olevat ihmiset kehuivatkin, että harvoin mikään bändi kuulostaa siinä tilassa niin hyvältä.

Keikkapalkkio oli hyvin vaatimaton, mutta meille luvattiin kuitenkin ruoka, mikä tietysti mieltä lämmitti. Tykätään syömisestä. Yleensä syödään jo useampi tunti ennen itse aktia, mikä onkin hyvä, ettei tarvitse röyhtäillä mikrofoniin. (Tietysti voisi kokeilla myös syödä kohtuudella, niin ei tarvitsisi röyhtäillä, mutta se on tässä kohtaa epäoleellista.) Tällä kertaa ruoansaaminen vähän venähti (useamman tunnin), ja pitsat olivat edessämme siinä vaiheessa, kun olisi oikeastaan pitänyt olla jo lavalla. Ei siis kauheasti viitsinyt syödä (paitsi Mari), vaikka vatsat oli kurnineet jo parikin tuntia.

Siinä ruokaa odotellessa huomattiin, että henkilökuntaa kävi miksauspöydän takana kääntelemässä nappuloita. Vähän jänskätti, että vaikuttaakohan se meidän soitantaan. Ja vaikuttihan se. Ensimmäinen biisi kun aloitettiin, niin alkoi pieni paniikki, kun kaikki kuulosti kamalalta. Aivan muulta kuin soundcheckissä. Soitettiin sitten ihan väärin ja taas kävi henkilökuntaa säätämässä miksauspöydän takana. Lopulta laulua ei kuulunut ollenkaan. Henkilökunta palasi baaritiskin taakse ja me jäimme ihmettelemään lavalle, mitä tapahtuu. Lähdin sitten kesken keikan miksauspöydän taakse pähkäilemään, että mikä mättää ja muu bändi jäi lavalle ihmettelemään. Maria samalla viihdytti yleisöä hyvillä jutuillaan. Mikserissä kaikki näytti normaalilta ja menin sitten baaritiskille kyselemään, että mitä ihmettä tapahtuu. Vastaus oli, että henkilökunnalla ei ollut aikaa tällaiseen. Todella kummallinen tilanne siis. Lopulta ratkaistiin asia niin, että laitettiin monitorit täysille ja käännettiin ne yleisöön päin ja jotenkin keikka selvittiin läpi. Paska maku jäi kyllä.

Mutta, meidät pyydettiin samaan paikkaan soittamaan uudelleen. Ja ruoka oli jälleen hyvää!

3) Tämä keikka soitettiin ihan uran alkuaikoina. Tästäkin tuli tieto viime hetkillä ja aloittelijoita kun oltiin, ei ymmärretty sopia asioista kunnolla etukäteen. Keikka lähti jo hyvin. Järjestäjät eivät tienneet meidän olevan mukana, koska tosiaan lähdettiin mukaan tapahtumaan viime hetkille, eikä nimemme ehtinyt julisteeseen. Meiltä siis pyydettiin pääsymaksua ja närää herätti myös Anniinan repussa oleva yksi siideri, kun kyseessä oli kuitenkin päihteetön tapahtuma. Kun pääsimme sisälle, kukaan ei edelleenkään oikein tiennyt, mitä meille pitäisi tehdä ja meitä palloteltiin paikasta toiseen. Ensin yksi huone ilmoitettiin meidän backstageksemme, ja kun oli kamat saatu sinne, sanottiin, ettei saadakaan olla siellä, vaan pitää vaihtaa huonetta. Yksi ihminen kehotti meitä kulkemaan tietystä ovesta ja vähän ajan päästä toinen kielsi meitä kulkemasta siitä. Sitten kun meidän oli aika soittaa, Mariaa ei löytynyt mistään. Kaikki oli vaikeaa ja lopulta mekin riitauduimme keskenämme ja itse ainakin muistaakseni julistin, etten aio laulaa ollenkaan. Jenni päätti sitten mennä soittamaan vaikka yksin.

No, lavalle päädyttiin kuitenkin kaikki ja ymmärrettiin, että olisikin pitänyt ottaa omat kamat mukaan. Meillähän oli siis vaan kitara ja basso, mutta ei vahvistimia ja rumpusettikin näytti aika vajaalta. Saatiin lainavehkeet, aloitettiin keikka ja kitarasta katkesi kieli. Varakitaraa ei ollut. Lainakitaralla Maria sitten soitteli keikan loppuun.

Tapahtuman nimi oli Penis Punkrock Night. Ja lopulta meillä oli kivaa. Tai sitten aika kultasi muistot.

Parhaiden keikkojen Top 3 -listan vois tehdä kans!

(Kuvat Taru Norrena)

Keikkaa pukkaa!

2010-12-09T22:17:00.003+02:00

Hei jes, nyt luvassa ihan oikeaa asiaa: Ainakaunis keikalla Jyväskylän Rentukassa viikon päästä lauantaina 18.12.

Sinne kaikki tonttuilemaan!

Voimlemisen kärpsed

2010-12-08T08:28:00.018+02:00

Jatketaanpa taas asiattomalla linjalla. Tällä kertaa luvassa ei ole kuitenkaan kasvattamiani vihanneksia (mikä pettymys!), vaan reissukuvia. Käytiin Jennin ja Anniinan kanssa lahden toisella puolella Tallinnassa lokakuussa ja tässä kuvasaldoa reissusta. Tehtiin kaikki legendaariset asiat, eli meinattiin myöhästyä laivasta, pelattiin bingoa ja ostettiin enemmän viinaa kuin kukaan muu.

Alku oli vähän tuskainen, kun Anniina unohti passin ja auto rupesi temppuilemaan kesken matkan. Ilme on sen mukainen.

Sitten päästiin laivaan, mutta vieläkään ei helpottanut...

Onneksi risteilyisäntä (mikä hiivatti sen nimi olikaan?!?? Oltiin vaan niin kännissä, etten muista!!111!!) kuulutti, että Tax Freessä olisi tarjolla maistiaiset. Yhden jälkeen oli jo hymynpoikasta havaittavissa...

...ja muutaman jälkeen alkoi jo naurattamaan.

Sitten ruvettiin bingoamaan. Bingoilmeet otettiin tietenkin kehiin heti alusta lähtien.
Jenni:

Anniina:

Meitsi. Hieman häiriintynyt ilme johtuu vain siitä, että mä melkein sain bingon, mutta en sitten kuitenkaan.

Sitten päästiin Tallinnaan. Jotta emme unohtaisi, että alla oleva nähtävyys on nimeltään Paksun Margareetan torni, Anniina ja Jenni havainnollistivat paikan posettamalla asianmukaisesti.

Tältä näyttää meidän tulkintamme Suur-Karjasta:

"Nonii, nyt ollaan normaalisti!"

"Esitellään nyt vähän kuitenkin meidän ruokaa"

Ja kyllähän se totuus sitten lopulta oli kuitenkin tämä:

Istuttiin tuossa penkillä terminaalin edessä kännissä koko aika ja pidettiin huolta laatikoista tyyliin "my precious".

Lenkki

2010-12-01T14:42:00.008+02:00

Hahhaa, toisin kuin Marialla, itselläni ei ole sentään järkevää asiaa. Lenkkeilyä on kuitenkin tullut jossain määrin harrastettua ja alla ylpeilyä sillä.

Ideana oli ikään kuin nappasta kuvat lenkkimatkan varrelta, mutta niitähän tuli lopulta aivan liikaa. Tuskin ketään innostaa nähdä noin 150 kuvaa australialaisista teistä. Tässäpä siis valikoidut palat vakituisen juoksureitin varrelta. Alussa heti kulman takana on oikein mainio alamäki.

Alamäen perään tulee pian puisto, jossa yleensä juoksentelee koiria tai urheilijoita. Takana on jonkinmoista omakotilähiötä, kuten kuvasta näkyy. Matkaa tähän on ehkä vähän reilu kilometri. Puistossa on roskapöntöt, joiden kohdalta menee noin kahdeksan minuuttia kotiin. Ja kyllä nyt kahdeksassa minuutissa reilu kilometri on päästävä.

Tässä vaiheessa aikaa on mennyt yleensä ehkä 14 minuuttia. Pitää olla hirveän varuillaan, ettei korkea vesi pääse yllättämään.

Sangen kohteliaasti tielaitos on kuitenkin pistänyt joen kuppeeseen mitan, josta näkee kuinka korkealla vesi sattuu milloinkin olemaan, ja näin ollen yllätyksiä harvoin pääsee tapahtumaan.

Tästä, jos kääntyisi takaisin, niin matkaa tulisi yhteensä kuutisen kilometriä. Kuitenkin Marion tavoin tapana on jatkaa urheasti eteenpäin ja hirviöitä kohti.

Hirviö oli kuin olikin paikalla. (Mutta en sentään Marion tavoin hypännyt tuon päälle.)

Loppusuora ennen kääntöpistettä.

Tolppaan läppäys ja samaa reittiä takaisin olisi normaali rutiini. Matkaa tulee noin 7-7,5 kilometriä yhteensä. Ennätys on 36:03, mutta yleensä ajat on jossain 37 ja 38 minuutin välissä. Helteellä jopa vielä enemmän, mutta nykyään aika luotettavasti kyllä alle 40 minuuttia. Taka-alalla eteläisen pallonpuoliskon isoin ostoskeskus. Ehkä.

Tällä kertaa suunta ei kuitenkaan ollut kotiin vaan töihin. Edessä häämöttää yliopiston joku rakennus. En oo ikinä käynyt sen sisällä.

Kirjaston kaunis seinä ja komeahko patsas. Paikallisten mukaan tyylisuuntaus on "brutalismi". Ei varmaan yllätä ketään, jos sanon, että pytinki (ja varmaan patsaskin) on 70-luvun tuotteita.

Siinä on minun paikka. Tosin voipi olla, että jossain vaiheessa keväällä joudun luovuttamaan sen jollekin uudelle opiskelijalle. Toisen vuoden jatko-opiskelijat häädetään yleensä työskentelemään koteihinsa.

Tilasto, josta voi seurata toimiani. Voisin jopa väittää, että töitä on tällä hetkellä jo 22% tehtynä. Huomenna tosin on palkkapäivä ja rahanprosentitkin sitä myöten kasvavat. Intialainen työhuonetoveri laski jostain syystä elämänmenoni 43%:sta tuohon.

Jahas, näihin jouluisiin kuviin ja tunnelmiin onkin hyvä hiljentyä. Hihhei!

Minämenen (tai siis Jenni)

2010-11-28T23:30:00.005+02:00

Yleisön pyynnöstä välillä jotain oikeaakin asiaa tänne:

Jos joku ei ole vielä lukenut marraskuun City-lehteä, niin kannattaa tehdä se pikimmiten. Sieltä löytyy nimittäin ihq-rumpalimme Jenni ja tarinaa siitä, minne Jenni on menossa. Olisin voinut lisätä jutunkin tänne, mutta koska lähes kaikki kotitaloutemme tekniset laitteet (paitsi tietokoneet) ovat sanoneet sopimuksensa irti, en kykene sitä tekemään. Voihan käpy. Noh, käykää itse lukemassa.

Sen sijaan kuvituksena tälle jutulle on itse kasvattamani kurkku, joka ei liity asiaan mitenkään. Halusin vaan päästä lesoilemaan, että kasvatin kerran kurkun. Hortonomi-wannabe kuittaa.

p.s Kirjoittakaahan muutkin blogijuttuja. Minulta löytyy nimittäin lisää huonolaatuisia kuvia itse kasvattamistani asioista, joten jos ei muut kerran kirjoita juttuja, niin minä joudun kertomaan kaikesta kaiken, mitä olen kasvattanut viime aikoina. Ja hei, ihan oikeesti. Teillä muilla on varmasti jotain parempia juttuja jaettavaksi, eikö? Jos ei, niin BUAHAHHAHA! Joudun sitten vaihtamaan blogin nimeksi Marian kasvattamat asiat ja ostamaan kasvihuoneen. Että onnea vaan meille ja teille. NIIN!

Paula älskar Klasu

2010-11-13T21:03:00.004+02:00

Nonii, pitkästä aikaa. Taas on kerinnyt tapahtua vaikka mitä! Lähdetäänpä liikkeelle Anniinan polttareista, jotka olivat lokakuun alkupuolella (hui kauheeta, miten nopeasti aika menee!). Raportointia luvassa tässä, olkaas hyvä.

Päivähän lähti hienosti sillä, että Anniinan tullessa takaisin etukäteishäämatkalta, kotona odotti pieniä ylläreitä. Eipä neitoa sitten paljon nukuttanut, vaikka takana oli yö matkustelua...

Keskipäivällä Antsulin oli tarkoitus lähteä etsimään ystäviä polttareihin pienien vihjeiden avulla. Ystävät löytyivätkin mutkien ja matkojen takaa ja lopulta tie vei paikkaan, jossa kajautetaan rokit, pilataan komppi ja vedetään Ruusus-Jenkkaa. Eli tietty armaaseen treenikämppäämme Lutakkoon. Olimme hieman sisustaneet paikkaa tunnelmaan sopivaksi:

Totesimme muuten Marin kanssa, että paikan pitäisi aina näyttää tuolta. Tosin kämppämme muiden bändien hevimiehet saattaisivat olla asiasta hieman eri mieltä...

Kun koko porukka oli kasassa, oli tietenkin lähdettävä liikkeelle tärkeimmästä, eli syömisestä ja juomisesta. Aika maukas brunssi oltiinkin saatu aikaiseksi.

Seuraavaksi selvisi syy, miksi olimme treenikämpällä. Olimme kaaso-/bändiporukalla (= samat jätkät eri verkkareissa) äänittäneet upean biisin nimeltään Paula älskar Klasu ja laulajatteremme tuli luonnollisesti vetäistä liidit kehiin. Biisinhän Anzu oli kuullut ensimmäisen kerran aamusella ja sanat saanut käteensä hetkeä myöhemmin. Noh, onneksi inspiraation lähteenä oli myös kuohuvaa ja kaverit.

(Mari huolehtii laulajattarelle sopivat laulukengät jalkaan)

Päästiinhän me muutkin sitten "laulu"hommiin, jes:

Ulkomaankirjeenvaihtaja yhytettiin tuottajahommiin :)

Biisi saatiin nopeasti lähes kerralla purkkiin ja sitten matka jatkui kohti uusia seikkailuja. Eli tarkemmin sanoen Sex&Strip-aerobictunnille. Vaihdoimme tietenkin asianmukaiset vaatteet päälle ja säikytimme sählyturnauksen pelaajat ja katsojat siinä sivussa huikeilla outfiteillämme. Annetaanpa kuvien puhua puolestaan:

(Huomatkaa ylläolevasta kuvasta harvinaislaatuinen, jopa uhanalainen ilmiö. Mari juomassa vettä. Ei siis kaljaa. Vaan VETTÄ.)

Opimme tunnilla paljon uutta ja mielenkiintoista, mm. Citykani - ja Palomies nimiset liikkeet. Hikikin tuli. Tunnin jälkeen oli vuorossa Amben hemmotteluhetki miesstrip... siis mieshierojan ja suklaahieronnan muodossa. Me muut menimme luonnollisesti baarin puolelle odottelemaan. Tykkäsimme kyltistä, jonka tämä hunajaääninen strip... siis hieroja laittoi ovelle hoidon ajaksi.

Olimme suunnitelleet asustuksen Anpalle illaksi, mutta päädyimme kuitenkin menemään jo hyväksi havaitulla tyllihamelinjalla. Vaikka siis upeahan tuo puku olisi ollut. Rusetit äässin päällä on kyllä aina kuuman kissan merkki.

Sitten alkoi jo olla aikamoinen nälkä ja suuntasimmekin Pancho Villaan ruokailemaan.

Sen jälkeen olikin jo aika mennä esittelemään tanssilattialle aerobicissa opittuja liikkeitä. Painuimme siis Rumaan.

("Oho, mikä toi on?" "Se on alaston laskettelija pipo päässä" "Ei ole, ei, täällä ei ole mitään nähtävää!")

("Mitä, onko täällä alaston laskettelija pipo päässä?!? Minäkin tulen heti mukaan!")

Alaston laskettelija pipo päässä.

Tässä vaiheessa päätimme, että ehkä kannattaisi mennä kohta nukkumaan. Tai ainakin mennä suunnittelemaan nukkumista. Lähdimme siis mökkiä kohti ja loppuillasta (mm. Jyväskylän paras baari Ainolanrannassa jääköön salaisuudeksi) ei ole sitten kauheasti julkaistavaksi kelpaavaa materiaalia.

Nautimme makoiset yöunet ja aamulla vielä saunotimme ja uitimme morsiamen. Onneksi kuvaaja on ollut hereillä ja ottanut kuvia tärkeimmistä hetkistä:

Yritimme vielä tehdä lettuja, mutta letunpaistajan ilmeen mukaisesti, emme onnistuneet kauhean hyvin ja ei paljon letut viuhahdelleet. Noh, onneksi tulee aina uusia lettutilaisuuksia!

Sitä paitsi, kippistykset korvaavat aina huonon lettuonnen ja morsiankin on ilmeestä päätelleen ollut jo drinksua vailla...

Sellaiset polttarimuistelot. Nyt on sitten tosiaan kaksi rouvaa orkesterissa, jiihaa!

p.s. Paula älskar Klasu -biisiä (aka mestariteos) kandee käydä kuuntelemassa ja arvostelemassa täällä.

Ainakaunis Hitlantis-sivulla

2010-10-22T09:36:00.003+03:00

Taas tyrkytän tänne lisää sivustoja, joilla Aikkareita voi digata. Hitlantis-sivustolla voi kuunnella musiikkia ja diggailla ja siten kasvattaa pallukkaa suuren suureksi. Käykäähän. (Saa siellä tykätä muitakin kuin meitä.

Ai niin, meitsi menee tänään naimisiin.

Käykäähän äänestämässä!

2010-09-30T21:37:00.007+03:00

Ainakaunis löytyy tätä nykyä myös jyväskyläläisen Rocktalon Treenikämppä - sivustolta täältä. Käykäähän äänestämässä meitä väkeviksi, että päästään Timeen keikalle. Vois taas nimittäin vähän keikkavarvasta kolottaa pikkuhiljaa :) Kun ei olla Jyväskylässäkään vähän aikaan vedetty, joten kohta voisi olla taas aika... Huomatkaa hieno kuva kesän inttikeikalta, jossa oli kuuma ja muutenkin aikasta hyvä meininki! Tätä lisää, kiitos!

Muistakaa myös Sisulla Stagelle -kisa, nyt olisi mahdollisuus päästä Raptorin lämppäriksi ja sekin meille sopisi, eikö? Eli siis äänestämään vaan kaikki, mars!

p.s Lupaan laittaa nettisivujakin taas kuosiin tässä pikkuhiljaa, kunhan tuo iso-G saadaan alta pois "ei ois enää ees paljoa jäljellä" :) Jee!

(Kiitokset kuvasta Sakarille)

"Ois ollu kiva tuntea."

2010-09-22T16:57:00.004+03:00

Blogeissa on huhujen mukaan hyvä mennä henkilökohtaisuuksiin. Tiedä sitten, mistä moiset huhut oikein alkunsa ovat saaneet, mutta onneksi lähdeviitteitä ei tässä tapauksessa tarvitse kuitenkaan antaa. Joka tapauksessa kuulopuheiden ohjeiden mukaan aion nyt myös toimia.

Ensinnä paljastan, että otsikon lausahduksen sanoi Ainakauniista ja yllä olevasta kuvasta tuttu Mari, joka ilmeisesti harmitteli sitä, että asun toisella puolella maailmaa. Toiseksi meinasin kertoa itsestäni jotain, jotta harmittelu ei menisi kerrassaan hukkaan. Itse asiassa suunnittelin jo oivan juonen, kuinka kerron elämäntarinani bändien kautta, mutta viime hetkllä jänistin (tai tulin järkiini), sillä ei tässä blogissa kai sentään minusta olla niin kiinnostuneita.

Kaiken tuon sijaan väitän, että Mari itse asiassa tuntee minut. Olemmehan olleet samoissa tilaisuuksissa useaan otteeseen ja kai sitä yleensä pienellä tarkkailulla ja muutamalla tapaamisella saa jo kohtuullisen hyvän kuvan siitä kuinka ihminen toimii. Ellei tietysti kyseessä ole kovasti ailahteleva ihminen, jota on sattunut näkemään vain tietynlaisessa mielentilassa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että kovinkaan suurta ailahtelua en harrasta.

Tokihan käytös riippuu myös sosiaalisesta ympäristöstä. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa ympärillä olevien ihmisten määrä. Yksin, kahdestaan tai suuremmassa porukassa ihmiset toimivat monesti eri tavoin. Yksin olevaa minua ei Mari toki tunne, mutta tuskinpa sitä tuntee kovin moni muukaan. :D Kahdestaan tahi isommassa porukassa olemme kuitenkin olleet, jotenka nuo tapaukset on tiedossa. Tietenkin on myös niin, että eri ryhmissä henkilöt toimivat eri tavoin. Jennin häissä luultavasti käyttäydyin eri tavalla kuin mummolassa. Tässä kohdalla on siis myönnettävä, että Mari tietää vain osan näistä käyttäytymismalleistani, mutta ehkäpä se ei kaameasti haittaa, sillä jotain samaa niissä kaikissa kuitenkin lienee.

Nyt joku saattaa huomauttaa, että kai ajan kanssa ihmiset oppii tuntemaan paremmin. Tottahan toki, mutta tarjonneeko aika muuta kuin hieman enemmän yksityiskohtia historiasta, joita voi käyttää selittämään nykyistä käytöstä ja kenties hieman suuremman repertuaarin tilanteita, joissa on nähnyt toisen toimivan? Olennainen on varmaan jo välittynyt aikaisemminkin.

Tuosta tulikin mieleen, että juorupalstan ylläpitäjä tai vaikkapa elämänkertakirjailija varmasti tietää monia yksityiskohtia jonkun ihmisen elämästä, vaikkei välttämättä ole tavannut edes koko henkilöä. Ehkäpä tässä tapauksessa on perusintuitioiden vastaista sanoa, että kyseinen reportteri varsinaisesti tuntee kohteensa. Samoin voimme kuvitella työkaverin, jota on nähnyt töissä useiden vuosien ajan ja kenties joissain firman illanistujaisissa. Kyseisen tyypin kanssa ei välttämättä ole vaihtanut sanoja pakollisia kohteliaisuuksia nempää, mutta luultavasti hänen toimintatapansa ovat tuttuja. Voiko tätäkään nyt sitten sanoa kunnolla tuntemiseksi? Mutta toisaalta, josko erottaa tiedon tuntemisesta, niin mitä jää jäljelle?

Palatkaamme siis takaisin alkupisteeseen. Jonkinlaista tietoa ihmistä koskevista faktoista kaivataan, jotta voi sanoa tuntevansa hänet. Ilmeisesti myös jonkinlainen henkilökohtainen kontakti on tarpeen. Molemmat näistä vaatimuksista täyttyvät Marin kohdalla, vaikka toki yksityiskohtia voisi täyttää loputtomiin asti. Mutta mitä jää sitten jäljelle "ois ollut kiva tuntea" -lausahduksesta. Ehkei Mari kuitenkaan loputtomasti lisää faktoja halua tietää ja toiseksi, oma käyttäytymiseni on Marille myös kai jo jokseenkin tuttua. Ehkäpä lausahduksen voikin siis tulkita muodossa "ois ollut mukavaa viettää enemmän aikaa yhdessä", mikä tietysti on oikein imartelevaa ja saa vieläkin hyvälle tuulelle. Näillä sanoin siis kiitokset Marille Euroopan reissun mukavimmasta lausahduksesta! :)

Jaa, nyt ainakin faktoista tiedossa on se, että filosofit (vaikka en kai minä sellainen ole?) saattavat vatvoa asioita sekä kirjoittaa tylsästi ja pitkään.

---

P.S. Voi tuon Marin lausahduksen toki myös tulkita niin, että "ois kiva, jos ihmiset pyytäisivät minua enemmän baareihin".

Elokuista tunnelmaa

2010-09-02T10:00:00.014+03:00

Hämyistä häätunnelmaa luvassa kuvien muodossa:

(Bongaa Onni!)

(sulhanen morsiamen kannujen kimpussa)

Onnea vielä kerran Jennille ja Jesselle!

p.s kiitokset keikkakuvista Kimmolle

Hetken aikaa vielä neidit

2010-08-11T08:50:00.034+03:00

Nonii, pitkästä aikaa. Kesäänhän on mahtunut vaikka minkälaista menoa ja meininkiä, mutta kuumuus on pitänyt neidit kiireisinä. Tai siis kuumat neidit on pitänyt kesän kiireisenä, vai mitenseoli? Täytyy kuitenkin vähän esitellä muutaman viikon takaista tyttöjen päivää, sillä nyt on käymässä niin, että herrojen harmiksi (paitsi sen yhden onnellisen :) yksi Aikkari siirtyy pian rouvasäätyyn. Pidimme tästä hyvästä heinäkuun lopussa iloiset polttarijuhlat rumpali-Jennillemme :) Tässä hieman kuvasatoa päivästä, tosin iltaa kohden kamera unohtui yhä enemmän laukkuun.

Teemana oli Barbapapa ja Jeballe laitettiin hienot Barbapapakuteet niskaan jo heti aamusta. Moottoripyöräkyydittelyn jälkeen Jentsu näytti siis tältä:

Aamupala oli namnam:

Sitten Jenssonille oli vuorossa hurjia koitoksia ja sitten vielä koko porukalla kokeilimme koskiseikkailua. Harmi, ettei upeasta koskiasustuksesta löytynyt kuvia.

Jenzie hoiti rotkon ylitykset ja sillalta hypyt kuitenkin kylmähermoisen mallikkaasti:

Voittajafiilis:

"Jiihaa!"

Urheiden suoritusten jälkeen Jetson laittettiin hemmoteltavaksi ja me muut suuntasimme terassille. Oli muuten pari muutakin ihmistä, sillä rallit olivat kansoittaneet Jyväskylän kadut. Subarumiehiä riitti ja Marille löytyi uusi ihastus, Kimi. Rallit eivät menneet Kimin osalta kauhean mallikkaasti, mutta lohduttajia varmasti löytyi :) Tässä Mari jo vähän punastelee:

Sitten olikin korkea aika hankkia murua rinnan alle ja suuntasimme italialaiseen ravintolaan Lutakkoon. Paikan päällä selvisi, ettei ravintolasta saanut ollenkaan alkoholia, MIKÄ SE SELLAINEN ITALIALAINEN RAVINTOLA ON???? No ei auttanut itku markkinoilla :( Onneksi oli sentään polttarisankarin mieleistä jälkiruokaa:

Mari alkoikin lohdutukseksi suunnitella, mitä kaikkea voisi ostaa, jos saisi avioliiton kautta sievoisen summan rahaa. Tosin ex-vaimo olisi saattanut viedä sopivalta sulhaselta osan rahoista. Ei huolta, Maria ei tulevat ex-vaimot lannistaneet: ehkäpä kuitenkin Itämeren ostoon riittäisi rahat, jos vaikka saisi Suomenlahden kaupan päälle...

Seuraavaksi alkoi olla aika päästää Jennin sisäinen rumpali valloilleen ja suuntasimmekin kohti Lounaispuistoa. Polttariporukasta saatiinkin aika hyvä orkesteri aikaiseksi. Illan hitiksi nousi "Jennillä on polttarit"-niminen kappale, joka laulettiin vanhan tutun "Ostakaa makkaraa" -biisin sävelellä jotakuinkin seuraavasti:

"Jennillä on polttarit, markalla ja kahdella jo paljon saa"

(Huomasittehan Barbapapatanssiporukan)

Loppuilta menikin sitten rattoisasti saunoessa ja tyttöjen jutuissa. Kivaa oli :)

Tässä vielä ainut kuva minusta kamerassani:

Mission accomplished! Väsynyt, mutta onnellinen polttarisankari. Tämä nainen on taattua vaimomatskua!

Sitten seuraavaksi tanssitaankin häitä :) (tähän voisi lisätä Onnin tavoin, ettei omia, vaikka mummoni saattaakin jo odotella, että pääsisi niitä tanssimaan...)

(Kimit täältä)

Uusia ystäviä

2010-08-04T07:11:00.004+03:00

Onpa nyt taas, kun kukaan ei kirjoittele, vaikka on keikkaa ja polttaria kuuleman mukaan ollut. Isse olen sen sijaan vain hankkinut uusia ystäviä. Ensinnäkin tapasin pari hienoa hevimiestä, joiden kanssa ollaan jo kerran jamiteltu ja toinen kerta on sunnuntaina luvassa. Toiseksi sain vihdoin hankittua bassolle kaverin, joka tuossa kuvassa näkyy. Hillittömän halpa noin isoksi mötikäksi (oiskohan ollut noin 250€), mutta eipä ne mitään oikeita ystäviä olekaan, joista pitää maksaa.

Vajaa viikko jäljellä siihen, että siirryn uusien tuttujen parista vanhojen pariin. Vähän tässä jo odottelee saksalaista makkaraa (ja miksei myös olutta), saunaa, häitä (ei tosin omia, vaikka mummo niitä saattaakin odotella), beach volleytä, soutelua Tuomiojärvellä, konferenssia (ja hermostunutta hikoilua siellä), Parriisin piispaa ja synttäreitä lentokoneessa.

Njahas, höpinän parista voisi siirtyä töiden pariin. Jonkinlainen Work-in-Progress -esitelmä pitäisi perjantaiksi saada valmiiksi. Kaipa se onkin jo melkein valmis. Luulisi kyllä olevan.

Festarihuumissa...

2010-07-22T17:01:00.001+03:00

Olipas siinä viikonvaihde kerrassaan! Mahtavia keikkoja ja tapahtumia, jotka seurasivat toisiaan... Lähiteltoissa jopa rähinöitiin (mikä ei sinänsä mukavaa). Mutta mutta kaikin puolin hehkutuksen arvoiset festaroinnit tuli läpäistyä muutoin hyvissä tunnelmissa ja seurueessa :)

Tämäinen kuva on harhaanjohtava siinä mielessä, että festarit olivat kuumaakin kuumemmat, ei pisaraakaan tippunut (ei edes väärinpäin olevasta kaljatölkistä ;P) Mutta pommituskoneita eli lokkeja aluella parveili suunnattomasti ja läheltä piti tilanteita sattui useammankin kerran. Ja kun eläinaiheessa pysytään niin sain itseni kuvaan kahden paikalle sattuneen karhusen kanssa, oikein leppoisia otuksia :) Uimassa tottakait käytiin kuumuuden vuoksi vilvoittautumassa ja erästä telttaa koottiin reilun viiden tyypin voimin ja luovuutta apuna käyttäen. Vastaavaa telttaa pysyssä ei vain löydy! Hassuja tyyppejä, extreme kylmä suihku, roskaruokahetket ja ne muut hetket... Kiitos Ilosaarirock!

Mukavaiset rusketusraidat festareilta tarttui mukaan. Suuntasin Joensuusta vielä Helsinkiin maanantaina Musen keikalle, jossa myös muut Ainakauniin jäsenet liityivät seuraan. Musiikin antia parhaimmillaan tuli koettua useampana päivänä perätysten, jei!

Lämpöisyyttä

2010-07-12T08:29:00.004+03:00

Ihania kesäpäiviä helleaallokossa on tullut vieteltyä! Eilen treeneistä, joissa kuumuus nousi huipentumiin, päätimme Marian kanssa mennä jätskitötteröille ja uittelemaan jalkasia rantaan sekä vielä terassille istumaan iltaa lasillisten äärelle, jotta treenien aiheuttama lämpimyys hieman laskisi ja kyllähän se siitä saatiin vilvoitettua. Innoissamme odotamme tulevaa keikkaa varuskunnassa torstaina ja säänkin puolesta taitaa tulla kuuma show :) Vasen, vasen, vasen kaks kolme...

Typerykset!

2010-06-30T08:28:00.003+03:00

Hehhee, typerykset yliopistolta ovat luvanneet $3000 matkailuun. Kaipa siihen sisaltyy vahan tiedetta ja esitelmointiakin, joten mistaan loppukesan lomasta ei ole kysymys. Nyt vain pitaisi tajuta, miten pain tassa byrokratian pyoratuolissa pitaa oikein istua, jotta saa lentoliput kateen. Noh, asiat hoituu omalla painollaan...

Sivuhuomiona mainittakoon, etta tipaton kesakuu lahenee uhkaavasti loppuaan. Turha on kuitenkaan luulla, etta heinakuun alku olisi sen kummoisempi, silla tulossa on reilun viikon verran konferenssia. Itsekin paasen esitelmoimaan ensimmaista kertaa ulkomailla ja tuntemattomalle yleisolle. "Who Believes When a Group Believes?" Siinapa vasta kysymys, joka joitakin filosofeja toivottavasti kiinnostaa. Paikalla on tosiaan maailman huippuja Philip Pettitista John McDowelliin... toivottavasti eivat tule minua kiusaamaan.

Ah, ja lisahuomion lisahuomiona. Vihdoin sain profiilini Belfastin sivuille. Muutama kuukausi sen jalkeen kun poistuin paikalta. Majniota kerrassaan.

Vampire Love

2010-06-24T21:08:00.003+03:00

Olkoon tämän juhannuksen teemana vampyyrit:

Ekana Vampire Weekendin juhlapyhään ja kesään hyvin sopiva Holiday. Ah, joskus minäkin vielä pukeudun barokkinaiseksi ja hakkaan kaikki :)

En ole yleensä räppärimeiningistä niin innoissani, mutta tämä kolahtaa jostain syystä tällaiseen paatuneeseen rokkariinkin. Myönnetään, että ihanalla Sookiella ja True Bloodilla saattaa olla osuutta asiaan :)

Lopuksi vielä suosikki muutaman vuoden takaa. Harmi, ettei Charlotte ole enää bändissä.

Riemukasta juhannusta kaikille, pitäkää mukavia hetkiä ja nauttikaa kesästä!

Makroilua

2010-06-14T08:18:00.000+03:00

Pidimme taas vaihteeksi illanistujaisen. Tuikitavallisesta illasta tulikin ei niin tavallinen pienien kommervenkkien kautta. Teemoiltaan liikuimme ikäkysymysten parissa ja totuttuun tapaan poikkesimme asioissa aivan toisille radoille...

Koska illan hämärinä tunteina tuli nähtyä ja koettua ehkä liiankin kanssa zoom -materiaalia hyvinkin valistavaisessa mielessä, laitan tänne yhden kuvan omasta makromaailmastamme. Nyt on mahdollisuus antautua mielen herättämiin tulkintoihin tästä kuvasta mustetahratestin tavoin. Ja kuinka mahtavaa olisikaan kuulla tuumauksia :)

Ja sitten kuvakooste syömingeistä ja meistä saunapuhtoisina ennen hämmennyselokuvaisen alkua...

Oih, kyllä sitä arvostaa hyvää seuraa, huippujuttuja ja ruokaa!

Työn orjat...

2010-06-07T13:07:00.004+03:00

Jenniltä ruinasin tuossa (rumpuja Illusionistisille luopioille lainaan) ja siitä tuli oikein kehno omatunto, sillä tänne ei ole tullut aikoihin kirjailtua mitään.

Otsikon perusteella voisi kuvitella, että kaikki aika menne hommien paiskimisessa, mutta huijaustahan sekin on. Työhuoneen taululle kuitenkin kirjailin (De)moralizer -nimellä kulkevan taulukon, josta näkyy edistys väikkärin teossa. Tällä hetkellä sisältö on seuraavanlainen:

Thesis done: 9%

Stipend used: 11%

Life gone: 42%

Ei kovin lohdullista, mutta kuitenkin parempaan päin menossa. Ero kirjoitetun tekstin ja rahankäytön välillä on sentään kaventunut ja luultavimmin viimeistään kesän lopussa ollaan jo voiton puolella. Onneksi myöskään menneen elämän prosentit eivät kohoa kovin kovaa tahtia. Kuvia saattaa seurata joskus perästä, mutta tähän hätään ei ole niitä tarjottavana.

Sivuhuomiona mainittakoon, että basson osto lähenee. Oletettavasti se myös toteutuukin kuun loppuun mennessä. Pitää vain odotella seuraavaa palkkapäivää, kun on noita julmetun konferenssimaksujakin tässä hoideltavana. Oikein hyvän tarjouksen kuitenkin sain kaupasta, jolla on mainio nimi - Turramurra Music.

Toisena sivuhuomiona voisin painostaa Maria viemään vahvarin joskus ennen kesän loppua huoltoon, ellet toki ole sitä jo käyttänyt siellä. Sanot vaan setämiehille huoltoliikkeessä, että "tuuletin humisee liikaa", niin eiköhän se siitä.

Mekkopäivä

2010-06-01T12:17:00.000+03:00

Heippis, tänään vietimme Wear a dress day:tä aamutreenilöiden ja Maria toi meille palaiset suklaakakkua, joka oli hyvää! Eli mitäpäs tästä muuta kuin että kaunis aurinkopäivä alkoi hyvän musiikin tahdissa, jammaillen ja surffaillen :) Ah, kesäisyys!

Määmäämää! Eiku kesääääää!

2010-05-20T21:29:00.006+03:00

Se on kesä nyt. Ei mulla kyllä mitään asiaa ollut, mutta pakko kirjoittaa, ettei ekana lue, että kevät tuli. Niin. Kun se jo kerran menikin ja kesä tuli. Niin. Kesässä mukavaa on seuraavat asiat:

aurinko
lämpö
vihreys
kesämusa
kesävaatteet
parveke
grillaus ja piknikit
mansikat
jätski(laulu)
saunominen kera uinnin
rusketusraidat (piirrä ne kartalle)
kasvit ja niiden kasvattaminen
elukat
kesäloma (sitä odotellessa)
torilimsat (liritomsat)
kesäkaverit ja ystävät (nää on kyllä muinakin vuodenaikoina mukavia)
valo sekä kesäiset aamut ja yöt
asfaltti polttaa
festarointi (tosin tänä kesänä taitaa jäädä väliin...)

Unohdin kuitenkin jotain oleellista. Saa auttaa. Myös kesäkeikat olisi mukavia, mutta niitä ei tällä hetkellä ole :( Joskus vuonna miekka ja kirves oltiin Kuilun Partaalla soittamassa, sieltä myös oheinen kuvitus. Jumitan vanhoissa kuvissa, koska mulla ei edelleenkään ole kameraa, jolla ottaa kesäkuvia :( :(

On siis kevät

2010-04-19T19:49:00.004+03:00

Haluan jakaa keväisiä ilonaiheitani teidän kanssanne, armaat lukijat. Olisi muuten kiva jos kommenteissa edes joku ilmoittautuisi edes satunnaiseksi lukijaksi, täällä alkaa olla jokseenkin yksinäistä keskenämme. Mutta mukavaisuuksia tulee tässä:

- Vanha biisi "Aamun tyttö" toimii vihdoin. Ei valittamista.
- Grillaus. Ei haittaa vaikka vettä sataa roikona.
- Polkupyörällä ajo. Ei haittaa vaikka rakeet hakkaa naamaan.
- Häät. Omat ja muiden. Ei haittaa vaikka pitää säätää.
- Silmälasittomuus. Ei haittaa vaikka silmiä väsyttää iltaisin.
- Aurinko. Ei haittaa vaikka paremmat aurinkolasit hajosivat. No vähän haittaa kyllä.
- Unelmatyöpaikka. Ei haittaa vaikka ei saa palkkaa. No tämä haittaa aika paljon shoppailua.
- Kevään viimeinen (ja talven eka) lumiukko kuukausi sitten. Ei haittaa vaikka se romahti yhdessä iltapäivässä.

Tuhkapilven alta nettisivuja

2010-04-17T13:44:00.003+03:00

Ah, kyllä se kevät sieltä pikkuhiljaa saapuu. Aurinko paistaa nätisti, vaikka tuhkapilvi leijuukin maamme yllä. Ehkäpä juuri tuhkapilven innoittamana sain vihdoinkin aikaiseksi vähän päivittaa nettisivuja uuteen uskoon. Käykääpä kurkkaamassa täällä ja antakee palautetta. Kyllä se tästä.

Ja nyt meitsi lähtee Jyrockiin, heippa!

Kenguruita!

2010-04-07T09:47:00.005+03:00

Uijui, niin vain vihdoin onnistuin nakemaan itse kengurun poikineen (ja vaimoineen). Brisbanessa ollessani siis vierailin jossain Koalafarmilla ja siellapa noita kenguruitakin oli. Hieno elain kertakaikkiaan. Aivan toista kuin se toimiston ikkunan alla oleva lintu, jonka aantely muistuttaa lahinna vauvan raakymisen ja oksentamisen valimuotoa.

Ei mitaan huolta, etta kengurut kuolisivat sukupuuttoon!

Ruokaa, juomaa ja ehkä vähän käsitöitäkin

2010-04-03T18:56:00.002+03:00

Kuten edelläkin on jo mainittu, Ainakaunis on kunnostautunut luomalla muutakin kuin vain musiikkia. Käsityöt ovat lähellä sydämiämme, mutta (kuten lähipiirimme ja monet muutkin kanssaeläjät hyvin tietävät) niin on myös syöminen. Joskus on saattanutkin käydä niin, että kässäillan tuloksena masut ovat täynnä ja nassut saunapuhtaat, mutta muuta näkyvää todistetta illanvietosta ei syntynyt. No, tärkeintähän on aina tyytyväinen mieli, olkoon syy mikä tahansa (herkut tai virkkaukset).

Tuotesijoittelun mestari Maria.

Juustoa nam.

Arvatkaa kuka verhoutuu Super Mario -huntuun?

Lapanen!

Pipo-to-be.

Terveisiä ulkomaankirjeenvaihtajalle!

1. huhtikuuta

2010-04-01T21:10:00.005+03:00

Oi hoi, nyt olemme tainneet selättää talven! Keväisyyttä ilmassa ja terassitkin aukeilevat, joten luulenpa että Ainakaunis ampaisee sellaiselle jos saanen muut houkuteltua mukaani(?). Täytyypi hieman kevättä juhlia :)

Kesän tulo tietää nyt sitä, että treenailumme koko kokoonpanolla keskittyy viikonvaihteisiin. Tämän päivän treeneissä mukana oli hopeahohteinen huilu, jota Anniina soitteli. Olemme mieliin palauttaneet ja soitelleet muutamia vanhempia biisilöitä, kun tuossa taannoin pitämässämme "kässäillassa" katselimme vanhoja keikkataltiointeja. Olimmepa nuoria ja nättejä! Noista akustisesti vetämistämme keikoista tämä huiluvillityskin tuppautui ajatuksiimme.

Jottei tämä talvi täysin unhoitu ja jää aivan kevätfiilistelyn alle niin laitanpa tänne Ainakauniin mukavaista meininkiä hangessa kuvan ja voinen sanoa että pakkasta oli, me ei nössöillä :) Tämäisen kuvan otosta kiitos kuuluu Artolle.

Hyvää Naistenpäivää!

2010-03-08T10:30:00.003+02:00

Oikein hyvää naistenpäivää kaikille ihanille naisille!

p.s kesä, tuu jo!

Oi niitä aikoja!

2010-02-26T09:51:00.000+02:00

Täytyypä tänne muutama sananen kirjoittaa eräästä tammikuisesta keikastakin.

10 vuotta sitten (!!!) aloittelimme Anniinan kanssa juuri lukiouraamme suhteellisen uudessa Cygnaeus-lukiossa. Ai että, kaikki oli vielä niin uutta ja ihanaa! Cynkkarin henki oli jo silloin todella hyvä ja koulussa oli oikeasti kivaa.

Tammikuussa oli aika palata lukiotunnelmiin, sillä Cygnaeuksen musiikkilinja juhlisti taivaltaan konsertin muodossa, minne mekin toki vanhoina musiikkilinjan kasvatteina ilolla mentiin soittamaan. Oikeasti se varmasti olisi niin, että ilman Cynkkaria ei kyllä oltaisi tässä. Emme olisi tutustuneet Jenniin ja Mariin ja musiikista ei olisi tullut niin tärkeä asia elämässä.

Itse konsertti oli aika hauska tapaus, eipä sitä tajunnutkaan, miten pientä porukkaa ne lukiolaiset ovat. On sitä tullut kasvettua niin henkisesti kuin fyysisestikin kymmenessä vuodessa, vaikka hieman varkain aika onkin kulunut.

Oli mukava muisteluhetki ja kaksi biisiäkin kerittiin vetäistä. Ihana huomata, että Cynkkarin henki on edelleen tallella, vaikka monta asiaa olikin muuttunut matkan varrella. Heja Cygnaeus, oikein paljon onnea ja pitkää ikää myös meidän puolestamme!

Ja kuvituksena tietty albumista nätisti napattu uuden vuoden vastaanottokuva noin 10 vuoden takaa, siinä ollaan Anniinan kanssa aika pieninä ja söpöinä vielä.

Viikon luontokuva

2010-02-17T05:20:00.003+02:00

Australiassa on kaikenlaisia hienoja elaimia. Varsinkin torakoita tuntuu vipeltavan vahan missa sattuu. Onneksi ei kuitenkaan kovin paljoa talon sisalla. Voi ollakin, etta talo on suojattu jollain myrkylla, koska kaikki kolme torakkaa (semmoisia viiden sentin otuksia), jotka sisalta olen loytanyt, ovat olleet kuolleita. Ilmeisesti kyseiset kuoriaiset ovat varsin vaarattomia ja lahinna vain inhottavan nakoisia. Viikon luontokuvassa ei kuitenkaan ole torakka, vaan torakan hyva ystava, rotta!

Odottelin kaikessa rauhassa yobussia keskustassa ja yht'akkia huomasin rottia lahes kaikkialla. Hienoja elaimia kylla. Pakko oli kuvakin ottaa todisteeksi, silla yolliset rottahavainnot saattaisivat olla aivan hyvin harhojakin. Ilmeisesti elukat ovat tottuneet ihmisiin, kun aika lahelta uskalsivat menna.

Loppukevennykseksi voisi mainita, etta harkitsen basson ostamista.

Vuotuinen torttuhetki

2010-02-05T16:39:00.004+02:00

Tänään oli hyvä treenipäivä! Kuten kuvasta näkyy nautimme Runebergin tortut ja piilomainontakahvijuomat sekä pakastamalla kuivatettuja mansikoita, mmm... Treenimme alkoivat mukavissa merkeissä ja tietysti jatkuivat myös. Minä opin uuden kipaleen, jota soitella, ja muutkin pääsivät pitkästä aikaa sitä fiilistelemään. Viikonvaihteen matkailun aikana veikkaan tunnelmoivani tätä Helsinkiin -biisiä!

Ja koska blogimme ulkoista asua olemme päivittäneet, niin ajattelin sen kunniaksi mustavalkoistaa tämän juhlavaisen kahvitteluhetkemme :)

Over the (Down) Under

2010-02-01T08:38:00.006+02:00

Aijai, Redneckin punaniskailu oli kylla mukavinta, mita on aikoihin tullut tehtya. Ehkapa saman paasee kokemaan uudelleen viela joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta talla hetkella olen kuitenkin paikassa, jossa ei bassoa soiteta ja jossa aan pisteet ovat kadonneet. (Toisaalta... kukapa aan ylla mitaan pisteita edes kayttaa.)

Tama ei mitenkaan liity mihinkaan, mutta kuvassa on rankka treenaus Redneckia varten meneillaan. Ainakin keskittyminen on komeaa. Itse leikin tuottajaa.

Ja jottei kellekaan jaa epaselvaksi kuinka mainio paikka Belfast onkaan, niin laitetaanpa oikein kuva siita kuuluisasta piikkilanka-aidasta, joka nakyi asuntoni ikkunasta. Alla taasen turistiotos nykyisen asuinseudun maamerkeista.

Taalta tahan. ;)

Ainakaunis ja Illusionistiset Luopiot @ Redneck 8.1.2010

2010-01-21T12:21:00.013+02:00

Redneck

Tupla-Maria

Söpöliini-Mari

Rokki-Anniina

The Yhtye

Yllätyskitaristi-Onni

Luopiot

Promokuvat otettu mut silti vähän ahistaa

2010-01-21T11:22:00.001+02:00

Pikaiselle blogivisiitille tulin kiireiden keskellä. Hienoja promokuvia on tosiaan otettu. Oltiin ihkumpia kuin vois ikinä kuvitellakaan. Muutama hiihtäjä saattoi vähän hämmentyä nähdessään neljä morsianta hytisemässä pakkasessa. Mulla ei valitettavasti ole kuvia laittaa näistä sessioista, mutta jos joku kamerallinen tyyppi olisi ystävällinen ja laittaisi vähän kuvia, olis kiva.

Pää on taas ihan sekaisin, kun on vähän hankalaa tämä elämä välillä. Pakerran edelleen tuota gradua, jota on tehty jo ihan liian kauan. Opintotuki on jo loppunut, eikä töistä tietoa. Pikkasen siis ahistaa. Ei oo kiva olla luuseri, kun on tottunut olemaan kaikessa hyvä :P

Punahuulet

2010-01-09T21:09:00.000+02:00

Näin me backstagella punahuulistellaan. Olipas mukavaa keikkailla pitkästä aikaa ja saimme Onnin soittamaan jätskilaulun, jei! Huomenna puuhailemme promokuvauksia, joten fiinejä taltiointeja luvassa.

Maukasta Uutta Vuotta!

2010-01-04T12:04:00.003+02:00

Uusi vuosi, uudet kujeet. Eikö ole muuten hieno kuva? Eikä muuten tarvinnut hyödyntää edes loistavia kuvankäsittelytaitojani.

Ainakauniin vuosi alkaa ainakin mukavissa merkeissä, 8.1. on keikka Red Neckissä ja piakkoin otetaan myös vähän lisää hienoja kuvia. Ehkäpä saadaan viimein nettisivutkin kuntoon, täytyy ainakin toivoa.

Sellaista täällä, mites muualla on vuosi lähtenyt liikkeelle?
Niin, ja muistakaa kaikki tulla joukolla Red Neckiin perjantaina!

Vanhan vuoden lupaukset

2009-12-27T17:10:00.000+02:00

Toivottavasti joulu meni kaikilla kivasti. Meille on tulossa vieraita ihan parin minuutin päästä, mutta tulin pikaisesti kirjoittamaan lupauksista tälle vuodelle. Ei mennyt ihan niin kuin piti. En ole maisteri, gradu edelleenkin kesken. En myöskään ole juossut puolimaratonia. Sen tosin vielä periaatteessa ehtisi :)

Mites muilla? Pitikö lupaukset?

24

2009-12-24T23:39:00.002+02:00

Oikein hyvää joulua kaikille! Syökää hyvin, levätkää ja kuunnelkaa hyvää musiikkia. Niin minäkin aion tehdä.

p.s tytöt, otetaan kuvat jälkimmäisenä sovittuna päivänä :)

23

2009-12-23T23:00:00.003+02:00

Täälläkin kämppä on siivottu joulukuntoon ja lahjatkin suurimmaksi osaksi paketoitu. Tänään saatiin vielä paksu lumipeitekin, joten ihana valkea joulu on luvassa. Tosi nopeasti tämä joulu aina sitten kuitenkin tulee. Ehkäpä parasta joulussa on tämä aatonaaton ilta, kun (melkein) kaikki on valmista ja hämyisässä tunnelmassa saa fiilistellä ja odotella aattoa.

Huomenna luvassa vielä vähän jotain pientä täällä blogissa. Nauttikaahan joulusta!

22

2009-12-22T20:13:00.003+02:00

Päätin minäkin jotain raapustaa joulusta. Kuusi sulaa kylppärissä, joulukukkia on pöydillä ja kynttilät palavat. Tunnelma on siis jouluisa. Huomenna on suunnitelmissa lahjojen paketoimista, jouluista ruoanlaittoa ja leivontaa, jotta saadaan jouluiset tuoksut kotiin. Mutta jos ei huvita, en teekään. Stressiä joulusta kun ei kannata ottaa. Paljon kivempaa on ilman sitä.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille!

21

2009-12-21T23:24:00.000+02:00

Tip tap tipi tapi! Nyt vihdoin viimein päädyn joulukalenteria päivittelemään, kun tässä on ollut niin monia rautoja tulessa... Kämpillä ainokaiset mieltäni joulun tulosta muistuttanevat asiat ovat suklaakalenteri ja tämä hieman jo nuupahtanut joulukukkainen. Joulun aistii sitten kun astuu ovesta ulos ja kaunis lumipeite verhoaa maan sekä kaikenlaisia valaisuja on hankittu ikkunoille. Jos vastaan tupsahtaisi vielä hyväntuulinen tonttu joka hyräilisi jotain iskevää joulubiittiä ja se tarrautuisi jukeboksiin :) No näitä odotellessa...

Pikkujouluja olen kuin olenkin ehtinyt muutamat vietellä ja tässä kuvainen tyttöjen kanssa tänään vietetystä bändipikkujoulusta ja sen kasvispitoisista antimista. Oli kaikin puolin herkullista, mmm varsinkin kaiken kattava jälkiruokaosio!

Niin lähellä kuin kolme yötä jouluun, laskeskelin.

20

2009-12-20T23:23:00.005+02:00

Jaahas, ei ole enää kauhean montaa yötä jouluun! Tänään en ole kauheasti tehnyt mitään jouluista, lähinnä kirjoittanut esseetä johdon laskentatoimen järjestelmien teoriaperustasta. Kyllä, se on todellakin yhtä mielenkiintoista kuin miltä kuulostaa. Ihan positiivista on se, että kyseessä on toiseksi viimeinen luentokurssi yliopistolla ja kevät meneekin sitten gradun kanssa (toivottavasti). Vois sitten taas välillä valmistua ja ehkä tehdä töitäkin.

Tulipas tylsää tekstiä, hohhoijaa. Huomenna kirjoitan jotain jouluista (tai ne kolme muuta orkesterilaistakin vois kirjoittaa, kun ainoastaan Onni on vastannut joulukalenterihaasteeseen... Hyvä Onni ja teretulemast Suomeen!)

Tänään kävi muuten ilmi, että meidän kissa tykkää syödä piparia. Toiselle kurkkua ja toiselle piparia, kylläpäs ne meidän kisut tulee pienestä onnelliseksi. Huomatkaa hieno kuva, tein sen ihan ite paintilla kun oon kerta niin taitava.

Täällä voi muuten koristella joulukuusia. Saatiinhan se joulukin tähänkin tekstiin ympättyä :)

19

2009-12-19T23:00:00.003+02:00

Tämän päivän aiheena oli piparitalkoot. Ah, huomatkaa, kuinka sujuvaa kuvankäsittelyä taas. Onpa vaan hieno pipari. Nyt pitäisi vielä koristella ja koota piparitalo. Sitä en kyllä tee tänään, ehkä huomenna. Lahjat on muuten jo melkein hommattu, vielä muutama juttu täytyy hankkia ja tehdä. Jee!

18

2009-12-19T02:17:00.003+02:00

Tänään oli perinteiset 68:n joululaulajaiset Lutakossa. Vähän eri meininki, kun viikko sitten kauneimmissa joululauluissa. Molemmilla on silti paikkansa oman jouluni odotuksessa. Se on hassua, että aikaisemmin ne tosiaan olivat 68:n omat joululaulajaiset, mutta koska baari joutui väistymään Anttilan tieltä, pidetään joululaulajaiset nykyään Lutakossa. Mukana olivat taas Sillimies ja oiva rytmiryhmä. Oma lempparini oli versio Maa on niin kaunis -kappaleesta. Kivaa oli!

17

2009-12-17T23:46:00.006+02:00

Hei rakas joulupukki,

toivottavasti en ole toiveissa myöhässä, en vain ole aikaisemmin keksinyt sopivia joululahjoja. Nyt minulle tuli mieleen, että kaikkien toiveiden ei tarvitsekaan olla niin tarkkoja. Siispä päätin kirjoittaa sinulle listan toiveistani:

Tänä vuonna toivon:

luovuutta, ahkeruutta ja peräänantamattomuutta, että saataisiin ensi vuonna valmiiksi tosi monta loistavaa kappaletta
levy-yhtiösetien ja -tätien mielenkiintoa, jotta ensi vuonna saisimme vaikka levytyssopparin tai muuta kivaa. Myös oma keikkamyyjä olisi kiva yllätys
paljon hyviä keikkoja, haluu päästä festaroimaan ja kiertämään!
paljon tuloksellisia treenejä ja tiukkaa yhteissoittoa
parempaa soittotaitoa, rytmitajua ja tatsia, näitä ei voi koskaan olla liikaa.
hyvää yhteishenkeä ja lisää pöllöjä hetkiä :)
uudet putket vahvistimeeni
myös kaikki kitaroihin liittyvä muu kama piristäisi mieltäni, en rupea tässä tarkemmin erittelemään, kyllä sä tiedät.
ghd:ta
rakkautta, terveyttä, rauhaa, hyvää mieltä sekä rock´n rollia kaikille!

Tässä olivat (vaatimattomat) toiveeni, toivottavasti saat edes osan niistä toteutettua ensi vuoden aikana. Haluaisin vielä kiittää pyyteettömästä työstäsi meidän kaikkien eteen. Onpa hyvä, että olet olemassa.

Rakkain terveisin,

Maria, ikuinen tonttusi

(kuva)

16

2009-12-16T04:24:00.005+02:00

Jotta olisi oikeata kalenterimeininkiä, niin kirjoitankin jo yöllä. Onpahan aamulla sitten teksti jo vilkuiltavissa. Eräänlaisena joulun merkkinä huomaa sen, että melkein kaikki vaihtaritutut (ja mikseivät muutkin tutut) ovat lähdössä kotiin. Jotkut kaikkoavat jouluksi ja tulevat tammikuussa vielä palauttamaan viimeisiä tehtäviä sekä viettämään lomapäiviä. Osa taasen kaikkoaa nyt iäksi. Ehkäpä jopa kirjaimellisesti. Olen melkoisen varma, että suurinta osaa niistä, jotka menevät, en tule enää koskaan näkemään, mutta ei kai ole syytä kuitenkaan huoleen, sillä mukaivaista on ollut. Tänään vietti "viimeistä" iltaa Belfastissa ruotsalainen Rickard, joka osasi hillittömän paljon kansanlauluja ja tiesi kaikkien Euroopan maiden historioista enemmän kuin kukaan muu. Kuva ei ole tältä illallta, mutta pistetään nyt kuitenkin.

Rickard on tosiaan tuo toinen noista. Ja kuva on lainattu jonkun tyypin Facebook-kuvastosta. (Pahoittelut siis Facebookille, joka taitaa oikeudet tässä tapauksessa omistaa.)

15

2009-12-16T00:18:00.003+02:00

Nyt on niin hieno pakkasilma, että laitetaanpa Lumiukkoa kehiin.

14

2009-12-14T19:38:00.005+02:00

Lisää arvostelua Viinistä ja Vaahtokarkista löytyy Noisen nettisivuilta. Aika kiva juttu tuokin. Nyt vaan keikoille ja parempia biisejä tekemään.

p.s. joo joo äiti, meen tänään ajoissa nukkumaan.

13

2009-12-14T01:14:00.004+02:00

Tänään (eilen?) oli pystyssä joulukorttitehdas. Tässä luvattoman huonot kuvat muutamasta kokelaasta. Nyt väsyttää, hyvää yötä.

12

2009-12-12T23:37:00.007+02:00

Puolet kalenterin luukuista jo avattu. O-ou, en ole edelleenkään hommannut oikeastaan ollenkaan joululahjoja tai tehnyt joulukortteja. Ensi viikolla on kyllä tehtävä nuo asiat. Kortithan on lähetettävä ensi tiistaihin mennessä. Kyllä tämä tästä...

Tänään olin laulaskelemassa Kauneimmissa Joululauluissa. Oli mukava jouluinen tunnelma, kun lauloi metsän keskellä kimaltavassa lumisateessa.

Ohessa yksi nätti joululaulu (kahtena versiona tosin, toinen särkevä liveveto ja toinen studioversio ihqulla karaokevideolla). Kyllä ne ruotsalaiset vain osaavat.

11

2009-12-11T23:44:00.002+02:00

Tänään oli taas perinteinen kutomisilta ja kuvassa näkyy oma aikaansaannokseni. Todella hieno ja upea. Ei tosin mitään hajua, mikä se voisi olla. Ehkä kassi barbille. Siis juurikin tarpeellisin juttu ikinä. Tällaista tällä kertaa, ehkä joku päivä opin kutomaan jotain järkevää.

10

2009-12-10T21:38:00.005+02:00

Minulla on uusi lelu, joka vaikuttaa toivottavasti niin musiikin tekemiseen kuin nettisivujenkin valmistumiseen (toivottavasti ne saadaan aikaiseksi vielä tämän vuosituhannen puolella...). Ainakin sillä saa näin hienoja kuvia omasta naamasta :)

Onnin edellisestä tekstistä tulikin mieleen, että haastankin blogimme muut pitäjät tekemään ainakin yhden joulukalenterin luukun tänne blogiin, koska ihan hölmöä tehdä näitä yksin. Ja Onni, tuo 9 ja puoli ei käy sun luukusta, sun täytyy tehdä vielä uusi luukku. Jee, miksi en keksinyt tätä heti alussa? Odotan jo ihan innoissani, mitä kivaa tänne tulee...

9 ja puoli

2009-12-10T15:32:00.003+02:00

Vähän arveluttaa, josko uskaltaa Marian hienon joulukalenterin väliin tulla kommentoimaan. Varotoimenpiteenä en varasta kymppiä itselleni, vaan pitäydyn välimaastossa.

Anyway, joulu on tulossa Belfastiinkin. Joulukrääsää löytyi kaupoista tietysti jo syyskuussa, mutta eipä nyt takerruta pikkuseikkoihin. Tänään on nimittäin luvassa joulukorttien askartelua! Huono homma tässä on se, että en tietenkään tiedä kenenkään osoitteita...

9

2009-12-10T09:54:00.004+02:00

Ysi tulee vähän myöhässä, sillä olin tässä pari päivää reissussa välissä (enkä tietenkään ajattele asioita niin pitkälle, että ysin voisi tehdä jo ennakkoon valmiiksi...). No, joka tapauksessa, tässä muistoja Ainakauniin joulusta aikaisemmilta vuosilta. Joskus tehtiin aika ahkerastikin joulukeikkaa, jopa ihan pikkujoulukeikkoja. Tässä kuvassa roudataan eräällä keikalla ja mukana on myös ihan paras joulupukki :)

Pidettiin tiistaina ihan hyvät bänditreenit, joten kyllä tämä tästä! Tuli pitkästä aikaa kiinnitettyä huomiota sovituspuoleen. Tosi paljon saa tehtyä pienillä asioilla, pitäisi vaan aina malttaa miettiä ja sovitella kappaleita aika ajoin uuteen muottiin.

Harmikseni olen saanut jonkun tyhmän jouluflunssan, joka toivottavasti alkaa jo olla paranemaan päin. Kipeänä oleminen rajoittaa ihan liikaa elämää. Tänään taasen luvassa treeniä, jiihaa!

8

2009-12-08T15:11:00.003+02:00

Jee, joulupeli!

(Kuva)

7

2009-12-07T22:02:00.003+02:00

Mauri Kunnaksen kirjat on kyllä ihan parhaita. Kunnaksen nettisivuilla on myös joulukalenteri, josta saa joka päivä uuden hahmon tulostettavaksi ja väritettäväksi. Suosittelen myös muistipeliä.

6

2009-12-06T18:44:00.003+02:00

Kunniakasta itsenäisyyspäivää kaikille!
Kuunnelkaa paljon jouluradiota, niin minäkin teen.

5

2009-12-06T01:26:00.007+02:00

Tänään (eilen?) olin jouluostoksilla ja pikkujouluilin. En tosin ostanut yhtään joululahjaa. Pikkujouluttelin kaljakakun, siideriglögin ja hyvän seuran kanssa kuitenkin senkin edestä. Kerkiäähän tässä vielä lahjat hommata...

4

2009-12-04T19:59:00.002+02:00

Hmm, tekisikö viikonloppuna pipareita... Talo on vuodelta 2005, kyllä tänäkin vuonna pitää yrittää piparitalo vääntää.

3

2009-12-03T18:18:00.006+02:00

En huomannutkaan, että eilinen juttu oli blogimme sadas. Tuntuu, että on kirjoittanut vain muutamia asioita, mutta kyllä niitä sitten viiden ihmisen toimesta nopeasti kertyy.

Pidettiin Anniinan ja Marin kanssa tänään ei-niin-hyvät treenit, mutta ainakin ensi kerralla ei voida kuin parantaa :) Toivotaan, että kuukauden päästä ollaan keikkakunnossa. Ja ollaanhan me.

Tänään oli kaunis kuura maassa. Toivottavasti kohta pääsee käyttämään kuvan tonttukenkiä!

2

2009-12-02T13:21:00.002+02:00

Musiikkia jouluyöhön:

1

2009-12-01T12:19:00.005+02:00

Joulumieli on ollut tänä vuonna kadoksissa, vaikka yleensä olen ollut jouluihminen jo elokuusta lähtien. Jos tänne blogiin kokoaisi kaikkia mukavia juttuja, niin löytäisiköhän se joulumieli minutkin?

Viime aikoina olen taas löytänyt vanhan suosikkini, PandaCamin. Jos masentaa tosi paljon, PandaCamista saa lohtua. San Diegon eläintarhassa elelee viisi pandakarhua, joista nuorin, Yun Zi, on vasta muutaman kuukauden ikäinen. Heidän elämäänsä voi seurata reaaliajassa PandaCamista. Eihän noista palleroista voi muuta kuin tykätä!

Isommille areenoille?

2009-11-27T23:43:00.004+02:00

Kun uni ei tule ja stressi painaa, on mukava löytää netistä tämmöinen.

Ja eiku säveltämään parempia biisejä, niin kyllä tämä tästä :) Helppoa kun heinänteko...
Ja hyvä Anniina!
(Kuva)

Itsensä toistamista?

2009-11-25T23:05:00.002+02:00

Aijai... juuri vilkuilin Ainakauniin virallisia nettisivuja (oikeastaan tämä blogi on kyllä virallisempi kuin työn alla olevat vanhat sivut) ja huomasin hauskan yksityiskohdan. Viimeisimpänä uutisena vuodelta 2008 näytti olevan keikkailmoitus, jossa toivotettiin tervetulleeksi "tutustumaan uuteen basistiimme 18.1. Redneckiin". :D

Vaikka elenkin nykyään kaukana sisäpiiristä, niin olen kuullut huhuja, että saman kaltainen tilanne saattaa olla toistumassa vuonna 2010. Tästä on ollut merkkejä ilmassa myös erinäisten luopioiden myspace-blogissa. Tarkkana siis!

Promokuvavaatteet hankittu

2009-11-20T13:06:00.003+02:00

Nyt on kierretty melkein kaikki Jyväskylän kirpparit, nähty kaikenlaista käsittämättömän kalliilla myytävää roinaa ja hankittu vaatetusta seuraaviin promokuviin. Luvassa on jotain ällöttävän hervotonta. Tai mistä sitä koskaan tietää, vaikka lopputulos olisi hyvinkin tyylikäs. Saapi nähdä. Ekaa kertaa saadaan ammattiapua hiuksiin ja naamaan. Kuvauksista raporttia luvassa varmaankin muutaman viikon päästä.

Anniinan syksy

2009-11-13T12:29:00.002+02:00

Tykkäsin kovasti Jennin kesäpostauksesta ja päätin tehdä vastaavan omasta syksystäni. Edelleenkään en omista digikameraa, enkä siis voi liittää tähän kuvia, mutta taitaa olla parempi niin. Omaan syksyyni on mahtunut

kaksi flunssaa
jalkasieni (tästä ette varsinkaan halua kuvaa :P)
mikälieinfluenssa
keuhkoputkentulehdus
ehkä pikkuinen poskiontelontulehdus
viisaudenhammasleikkaus
korvatulehdus
ihan vähän gradun tekoa
muutamat bänditreenit
pari jumppaa
tosi paljon telkkarin katsomista
melko paljon neulomista
eri kiva Helsingin reissu
Luoston reissu, joka ei myöskään ollut huono

Ehdin siis tekemään myös jotain kivaa, jotka tosin meinaavat helposti unohtua, kun oikein vellon itsesäälissä. Luotan kuitenkin siihen, että luvassa on ältsin hyvä talvi!

Puikkoja ja koukkuja...

2009-11-11T23:04:00.000+02:00

Uu jee, nyt se on korkattu, tyttöjen iltama! Tähän kaikkeen kuuluu paljon puheensorinaa, salaisuuksia ja gulinaarisuuksia, ja oi, niin paljon asioita joita ei paljasteta. Mutta kaikki nitoutuu yhden tai kahden langan ympärille. Keskittyminen on mitä on, mutta pyydystin tämän hetken, jossa kaikilla (itseni mukaanlukien) oli enemmän tai vähemmän selvyys asioiden kulusta :) Mitä kaikkea saammekaan näiden rattoisten illanistujaisten saatossa aikaan?! Ainakin jotain huvittavaa ja hyvää ja puikkoa pidempää...

Kuvassa Jennin, Marian ja Anniinan puikot / koukut luomuksineen.

Piruja, matoja ja Musetusta & muuta kivaa

2009-10-29T10:34:00.008+02:00

Jaahas, kun kerran Onnikin käy bändejä katsomassa, täytyy minunkin vähän lesoilla.

3/4 orkesteristamme oli todistamassa Musen kiertueenaloitusta Helsingissä viime viikolla. Eipä Muse tälläkään kerralla pettänyt odotuksia, vaikkakin vanhemmat veisut ovat allekirjoittaneen mieleen enemmän kuin uusimman Resistance-levyn kappaleet. Onneksi vanhempaakin matskua kuultiin ihan reilusti, joten tanssimaan pääsi varsinkin loppupuolella keikkaa. Valoshow ja kolme nousevaa tornijärjestelmäsysteemiä pitivät huolen siitä, että katsomista riitti.

Seuraavana päivänä kiiruhdimme takaisin kotikonnuille, sillä PMMP:llä oli keikka Jyväskylän Nightissa. Sinne lähdimme toiveikkaina jo kymmeneltä lipunostoon, sillä johtuen Helsingin reissusta, emme olleet ostaneet lippuja ennakkoon (virhe!). Tästä sitten jouduttiin kärsimään oikein kunnolla, koska ovella meitä odotti noin 100 metrin jono muitakin lipunostajia, jolloin puolet seurueestamme luovutti jo tässä vaiheessa. Jennin kanssa päätettiin sisukkaina jäädä jonottamaan. Viimein reilun kahden tunnin jonotuksen ja kylmäkangistumisen jälkeen saimme liput viimeisten joukossa. Tässä vaiheessa juhlamieli oli kyllä kaukana ja keikkakin meni vähän ohi siinä tungoksessa ja harmistuksessa. PMMP oli kuitenkin tuttuun tapaansa aikamoisen hyvä, joten heitä ei voine tästä syyttää. Nightiin en kuitenkaan enää ensimmäisenä ole bändejä menossa katsomaan, sitä ei todellakaan ole tarkoitettu keikkapaikaksi. Kyllä se Lutakko vaan on parasta sillä saralla Jyväskylässä.

Ainiin, käytiin myös porukalla etsimässä asuja uusiin promokuviin. Toivottavasti tulee hyviä kuvia, ainakin aika mahtavia vaatteita onnistuttiin löytämään... :)

Muse-kuva
Pmmp-kuva

p.s. laitoin melkein otsikoksi "piruja ja matoja sekä Musetusta & kusetusta" Mutta nynny kun olen, niin mennään nyt sitten asialinjalla. Niin.

"Opportunities are available in all walks of life in Australia."

2009-10-26T15:38:00.003+02:00

Näin ainakin väittää Ray Davies, joka sattuu olemaan yksi suosikkisäveltäjistäni. Ka, näin sitä karistellaan hevimiehen imagoa. Lyhyestä virsi kaunis: Sain kielitestin tulokset ja 108/120 tarkoittaa sitä, että olemiseni Belfastissa saattaa olla suunniteltua lyhempi. ;)

Pienet suunnitelmat

2009-10-19T21:35:00.003+03:00

Hellou, hellou! Meren keskellä jännitys sen kuin tiivistyy. Salliiko jättiläismustekala enää lentokoneilla lentämistä ja kuinkahan käy kielitestissä? Oikeasti elämästä on jännitys kaukana ja asuntoomme on kaiken muun lisäksi iskenyt sikamainen flunssa. Vietin viikonlopun kuumeisesti neljän seinän sisällä, mutta nyt alkaa taas elämä voittaa.

Koti-ikävää ei ole, mutta kahta asiaa kaipaan, joista kumpikaan ei ole sinappi. Ensinnäkin lautapelit. Tänään oli jostain syystä hirveä hinku pelata lautapelejä, mutta eihän niitä minulla mukana ole. Pitänee siis käydä ostamassa.

Toinen kaipuun kohde on levyt. Jyväskylässä kuuntelin musiikin lähes aina cd-soittimen avustuksella ja näin ollen kuunneltavien levyjen valinnasta muodostui mukavaa toimintaa iltojen ratoksi. (Ai että elämäni on ollut muka tylsää?) Noh, eihän niitä levyjä, muutamaa demoa lukuunottamatta, viitsinyt ulkomaille asti raahata ja näin ollen saankin nyt nauttia musiikista tietokoneen välityksellä. Tottahan toki kaikki biisit ovat samassa listassa ja shuffle päällä. Tästä seurauksena huomaan, ettei kaikkea omistamaani musiikkia jaksa ihan aina kuunnella. Tämä oli tiedossa tavallaan aiemminkin, mutta levyhyllystä ne huonoimmat eivät vain koskaan eksyneetkään sinne soittimeen... shuffle sen sijaan osaa valita aina ne huonoimmat juuri soitettavaksi. Samoin levykokonaisuudet haitallisesti hämärtyvät.

Levyjen ostelusta innostuneelle Belfast on kuitenkin oikein mainio paikka. Uudetkin tuotteet saa yleensä kympillä, ja koska punnan kurssi on sangen kehno, niin tuohan ei ole juuri mitään. Itse nappasinkin The Soundsin ja Megadethin uusimmat heti tilaisuuden tullen. Crossing the Rubicon on varsin kelpo poppia, vaikka ei intoudukaan ensimmäisen (ja miksei toisenkin) levyn iloitteluun. Endgame sen sijaan on täyttä terästä. Jos tätä ei pidä uuden trash-metallin mestariteoksena, niin joutuu määrittelemään käsitteet eri tavalla kuin minä. ;)

Sivuhuomiona mainittakoon, että paljon parempana hetkenä ei tänne olisi kannaltani voinut muuttaa. Peräkkäisillä viikoilla Opeth ja ISIS keikoilla! Opeth meni jo ja oli taattua tavaraa. ISIS on tulossa tämän viikon lauantaina ja toivottavasti viimeisetkin flunssan rippeet ovat siihen mennessä kaikonneet. Laitetaan loppuun vielä syksyistä tunnelmointia samaiselta orkesterilta. (Kiireisimmät voivat hypätä 3-4 minuuttia eteenpäin, jos meinaa aika käydä pitkäksi...)

Suuret suunnitelmat

2009-10-13T11:34:00.001+03:00

Nythän tämä bändi alkaa taas tuntua bändiltä. Soitto kulkee koko ajan paremmin ja suunnitelmat on suuria. Sunnuntaina pidimme bändipalaverin, jossa ei erotettu ketään, vaan tehtiin toimintasuunnitelma. Tarvitaan uusia promokuvia, nettisivut, sekä älyttömästi hyviä kontakteja. Ensin täytyy kuitenkin muuttua nuoreksi, nätiksi ja hoikaksi, jotta saadaan hyvät kuvat. Siinä onkin projektia täksi syksyksi. Mutta on kivaa! Kivaa että tapahtuu!

Syksy

2009-10-06T12:17:00.005+03:00

Syksy on viimein tullut tännekin, se täytyy myöntää. Yleensä pidän kynsin ja hampain kesästä kiinni viimeiseen asti ja myönnän vasta paljon muita myöhemmin, että syksyhän se on taas tulla tupsahtanut keskuuteemme. Näin lokakuussa syksy lienee jo väistämätön tosiasia, eikä kesävenkoiluun kannata enää haikailla. Karannut kissapoikakin saatiin kotiin retkiltään (kuvassa väsynyt karkulainen, nenässä vähän damagea, mutta muuten ok), joten senkin puolesta syksy saa tulla. Minäkin kerkiän taas normaalin elämän pariin.

Itselleni tulee syksystä toisaalta vähän haikea olo, toisaalta taas tekee mieli aloitella kaikkea uutta ja kivaa. Värit inspiroivat ja tekee mieli mennä kumpparit jalassa hyppimään vesilammikoihin Foo Fightersia iPodissa täysillä huudattaen. Toisaalta tekee mieli kietoutua vilttiin sohvan nurkkaan teekupin kanssa ja kuunnella Ville Leinosta, Tori Amosta ja Kate Bushia.

Jospa syksy inspiroisi taas musiikin tekemiseenkin. Ideoita on, mutta miten saada ne toteutettua?

Aika esittäytyä

2009-09-28T22:03:00.000+03:00

Terve Ainakauniin ystävät, ne jotka minut entuudeltaan muistavat ja kaikki uudet tuttavuudet! Olen siis Ainakaunis 2002 - 2005 ja pienen tauon jälkeen taas tarttuneena basson koreaan kaulaan Ainakauniin rivistössä. Tässä neljän vuoden aikana olen ehtinyt kouluttautua ja reissata maailmalla, lähinnä Kankaanpää ja Slovenia lähiseutuineen tulivat tutuiksi ja nyt olen takaisin kotiutuneena Jyväskylään. Halu olisi piitkän tauon jälkeen päästä keikkoloille, mutta täytynee hetki ottaa tyttöjä kiinni, sillä heillä on useampi treenikerta takana eli vakuuttavaa musisointia.

Onhan tässä Ainakauniskin ollut muutoksessa. Treenikämppä on tätänykyä melkoinen, niin mukava kuin tilavakin verrattuna siihen missä aikoinaan soitteltiin. Hieno juttu oli tutustua myös Onniin, joka selvästikin on jättänyt oman jalanjälkensä tähän hommaan. Kiitokseni Onnille nuoteista, jotka helpottivat pääsemistä jyvälle alaäänien maailmaan.

Treeniä uusvanhalla kokoonpanolla

2009-09-25T14:09:00.002+03:00

Nyt olen minäkin taas melko hyvin mukana kuvioissa! Olin eilen ensimmäisissa bänditreeneissä basistivaihdoksen jälkeen (flunssan takia tosin ihan vaan kuunteluoppilaana) olin vallan innoissani siitä, kuinka hyvältä kaikki kuulostaa!

Onni on tehnyt Marille tosi hienot nuotit bassokuvioista ja Mari on selvästikin jaksanut treenailla, koska soitto kuulosti ihan musiikilta. Hyvä Onni ja hyvä Mari!

What's the Craic!

2009-09-21T14:07:00.003+03:00

Terveisiä kirjeenvaihtajalta! Melkein jo viikko takana Belfastia, eikä vieläkään ole satanut kunnolla. Varmaan kuivin kausi kaupungin historiassa menossa. Tutustumisviikon illat pitävät kyllä toisaalta huolen siitä, että aivan kuivilla ei tässä olla kuitenkaan. Ihmisten nimiä on muuten hirveän hankala muistaa... varsinkin, kun kaikki ovat aivan uusia.

Kaksi merkittävää tapahtumaa voisi vissiin mainita. Ensimmäisenä se, että löysin vihdoin levykaupan ja sain hankittua vasta julkaistun Megadethin Endgame -levyn! Hillittömän hyvä kyllä. Toiseksi sain eilen illalla seurata italialaisen vaihtarin työskentelyä tiskien parissa. Uskomatonta touhua, mutta kaipa se kohtuullisen samalta sähellykseltä näytti silloinkin, kun itse muutti ensimmäistä kertaa pois kotoa. Hellyttävästi äiti vielä soitti perään, että olivatko kokkaukset onnistuneet. :P

Tänään vois olla luvassa pyykkäystä ja pankkitilin hommausta. Niin... ja kuten Jennille jo aikaisemmin vihjaisin, niin loppuun suurin pläjäys: En välttämättä tulekaan olemaan Belfastissa kolmea vuotta. Voi pian olla, että tämä visiitti jää yhteen lukukauteen. Syynä ei tosin ole se, että koti-ikävä olisi jo yllättänyt. Pikemminkin yllättämään pääsi tarjous australialaiselta yliopistolta, joka tarjoaa vastaavaa kolmen vuoden pestiä. Olisivatpa tehneet saman jo pari kuukautta sitten, niin olisin nyt varmaan siellä, eikä tarvitsisi setviä kaikenlaisia sotkuja, mitä ohjelman vaihdosta seurannee. Noh, ei pidä vielä kuitenkaan liikaa innostua, sillä vaihtamisen onnistuminen on vielä epäselvää ja byrokraattisia ongelmia saattaa matkan varrella ilmetä. Jos joku haluaa Belfastiin tosin visiitille, niin kannattanee tehdä se varmuuden vuoksi ensimmäisen lukukauden aikana... mikä loppuu kai joskus tammi-helmikuussa.

Basistinvaihtoviikot

2009-09-16T13:34:00.018+03:00

Niin, kuten näppärimmät edellisten tekstien perusteella voivat päätellä, Onni on matkustanut lätäkön keskelle tohtoroimaan ja jättänyt seurueemme. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä uuden basistin löytyminen oli tällä kertaa yllättävän helppoa. Voimme suoraan palata ajassa noin neljän vuoden takaisiin ainakauniisiin meininkeihin ja esitellä uusvanhan basistimme...

...Marin, tervetuloa takaisin! Mari on kerinnyt tässä viime vuosien aikana hankkia itselleen ammattin, joten nyt joukossamme on kolmen Taiteilian joukossa yksi ihkaoikea taiteilija, jeij! Vanhastaan muistamme Marin olevan ihan mahtityyppi ja uskommekin, että upea ja ihana ainakaunistelu jatkuu vähintäänkin samanlaisena, ellei jopa entistä ehompana tulevaisuudessa. Onpa mukavaista (sanoisi Onni)!

Onnista puheen ollen, Onnin läksiäisiä vietettiin Katseen jameissa maanantaina, missä heitti jäähyväiskeikkansa Onnin toinen mahtiorkesteri Illusionistiset Luopiot ja vierailipa lavalla myös Ainakaunis. Anniinan estyessä onnistuimme rekrytoimaan pikaisesti varalaulajan ja setti olikin yllättävän erikoinen, jopa meille itsellemme. Marionetti ja Jätskilaulu vedettiin ehkä hieman möreämmällä äänellä kuin normaalisti :) (Jennillä lienee kuvia soitannoista, itseltäni ei niitä löytynyt)

Bongaa kuvasta uusi ja vanha basisti

"Näyttäkää vietteleviltä "

"Onko Onni surullinen vai iloinen lähdöstään?"

Haikein mielin laitettiin sitten Onni matkaan ja täten Ainakaunis jatkaa uusin voimin kohti uusia seikkailuja. Kiitokset kahdesta viimeisestä vuodesta, se on ollut mahtavaa ja Onnillista aikaa :) Ainakaunis on mennyt isoin harppauksin eteenpäin Onnin myötä, toivottavasti saadaan hyvä meininki ja tiukka yhteissoitto säilymään, vaikka Onni vaihtaakin maisemaa. Ja tietty myös bassosoolot!

"Heihei, Onni!"

Loppuun on pakko julkaista blogimme ensimmäinen itse kuvattu video, jossa ei oikeastaan ole mitään järkeä. Päätähtenä Onni ja Barbapapatrio, taustavoimina hihittelevät hölmöläiset. Onnille terkkuja ja tsemppiä, ja tokihan Onni jatkaa täällä blogissa ulkomaankirjeenvaihtajana. Ihan vaan sen takia, että me tiedetään, mitä se siellä oikein hommailee. Niin.

Muuttoväsymystä

2009-09-15T11:48:00.002+03:00

Nyt tapahtuu vähän liikaa yhdellä kertaa. Itse olen palannut taas kaupunkilaiselämään. Työt maalla loppuivat sunnuntaina ja samana iltana palasin Jyväskylään. Nyt on asunto jokseenkin ahdas, kun kahden kodin tavarat tungettiin pikkuiseen kaksioon. Tänään sain suurimman osan tavaroista purettua ja uusi pakkaaminen täytyykin aloittaa saman tien, koska lupasin lähteä tänään Lappiin. Kuvittelin, että lomamatka tähän väliin olisi rentouttanut, mutta oikeasti sekin tuntuu nyt vähän aiheuttavan stressiä. Tästä kaikesta hässäkästä olen ollut niin väsynyt, että jäi eilen väliin Onnin läksiäiskekkerit ja -soitannat Pub Katseessa. Hävettää. Mutta aina ei pysty, vaikka haluaisi. Toivottavasti joku muu voisi täällä kirjoittaa eilisestä. Ehkä jopa kuvien kanssa!

Viime yön sain onneksi nukuttua kunnolla ja nyt tuntuu taas ihan hyvältä. Koti näyttää taas kodilta, eikä varastotilalta, olen jaksanut palata gradun pariin ja illalla siis edessä matka yöjunalla Luostolle. Sen jälkeen pääsen sitten toivottavasti vihdoinkin palaamaan täysin normaaliin arkeen.

Anteeksi oikeasti hyvät bändikaverit, että eilen tein oharit. Ja Onnille hyvää matkaa! Ja Jennille kans, joka myös lähtee maailmalle, tosin vähän lyhemmäksi aikaa.

Saattoi taas olla vähän sekava teksti hieman sekavasta olotilasta johtuen, mutta siihenhän täällä on totuttu.

Muuttoapuna Jättiläismustekala

2009-09-08T13:35:00.005+03:00

Kaipa sen voi täällä jo ääneen huutaa, että minulla on enää viikko jäljellä ennen kuin suuntaan Belfastiin tekemään tutkimusta. Tarkkaavainen lukija voi kuitenkin olla huoletta, sillä Ainakaunis ei suinkaan lopeta toimintaansa, vaan jatkaa entistä kauniimpana. Tai ehkä yhtä kauniina kuin ennen.

Muuten voisin varmaan jo panikoida, mutta onneksi apunani on ollut Jättiläismustekala, joka saa ajatukset muutosta muualle. Kyseessä ei ole oikea eläin, vaan uusi progressiivisen hassuttelun mestariteos... tai ainakin yksi linjaan sopiva Illusionististen luopioiden kappale. :P Olen siis viime päivät ollut studiossa puuhastelemassa tämän filosofipoppoon kanssa. Tarkoituksena on tehdä jonkin sortin "jäähyväislevy", jolle viimeisimmät biisit tulee nyt taltioitua ennen ennalta määrittelemätöntä taukoa tai jopa lopetusta. Kannattaa olla tarkkaavaisena, sillä levyllä on myös Maria vierailemassa.

Eiköhän tämä piisaa hetkeksi. Nyt maistraattiin hoitelemaan niitä virallisia asioita.