Nonii, pitkästä aikaa. Taas on kerinnyt tapahtua vaikka mitä! Lähdetäänpä liikkeelle Anniinan polttareista, jotka olivat lokakuun alkupuolella (hui kauheeta, miten nopeasti aika menee!). Raportointia luvassa tässä, olkaas hyvä.
Päivähän lähti hienosti sillä, että Anniinan tullessa takaisin etukäteishäämatkalta, kotona odotti pieniä ylläreitä. Eipä neitoa sitten paljon nukuttanut, vaikka takana oli yö matkustelua...
Keskipäivällä Antsulin oli tarkoitus lähteä etsimään ystäviä polttareihin pienien vihjeiden avulla. Ystävät löytyivätkin mutkien ja matkojen takaa ja lopulta tie vei paikkaan, jossa kajautetaan rokit, pilataan komppi ja vedetään Ruusus-Jenkkaa. Eli tietty armaaseen treenikämppäämme Lutakkoon. Olimme hieman sisustaneet paikkaa tunnelmaan sopivaksi:
Totesimme muuten Marin kanssa, että paikan pitäisi aina näyttää tuolta. Tosin kämppämme muiden bändien hevimiehet saattaisivat olla asiasta hieman eri mieltä...
Kun koko porukka oli kasassa, oli tietenkin lähdettävä liikkeelle tärkeimmästä, eli syömisestä ja juomisesta. Aika maukas brunssi oltiinkin saatu aikaiseksi.
Seuraavaksi selvisi syy, miksi olimme treenikämpällä. Olimme kaaso-/bändiporukalla (= samat jätkät eri verkkareissa) äänittäneet upean biisin nimeltään Paula älskar Klasu ja laulajatteremme tuli luonnollisesti vetäistä liidit kehiin. Biisinhän Anzu oli kuullut ensimmäisen kerran aamusella ja sanat saanut käteensä hetkeä myöhemmin. Noh, onneksi inspiraation lähteenä oli myös kuohuvaa ja kaverit.
(Mari huolehtii laulajattarelle sopivat laulukengät jalkaan)
Päästiinhän me muutkin sitten "laulu"hommiin, jes:
Ulkomaankirjeenvaihtaja yhytettiin tuottajahommiin :)
Biisi saatiin nopeasti lähes kerralla purkkiin ja sitten matka jatkui kohti uusia seikkailuja. Eli tarkemmin sanoen Sex&Strip-aerobictunnille. Vaihdoimme tietenkin asianmukaiset vaatteet päälle ja säikytimme sählyturnauksen pelaajat ja katsojat siinä sivussa huikeilla outfiteillämme. Annetaanpa kuvien puhua puolestaan:
(Huomatkaa ylläolevasta kuvasta harvinaislaatuinen, jopa uhanalainen ilmiö. Mari juomassa vettä. Ei siis kaljaa. Vaan VETTÄ.)
Opimme tunnilla paljon uutta ja mielenkiintoista, mm. Citykani - ja Palomies nimiset liikkeet. Hikikin tuli. Tunnin jälkeen oli vuorossa Amben hemmotteluhetki miesstrip... siis mieshierojan ja suklaahieronnan muodossa. Me muut menimme luonnollisesti baarin puolelle odottelemaan. Tykkäsimme kyltistä, jonka tämä hunajaääninen strip... siis hieroja laittoi ovelle hoidon ajaksi.
Olimme suunnitelleet asustuksen Anpalle illaksi, mutta päädyimme kuitenkin menemään jo hyväksi havaitulla tyllihamelinjalla. Vaikka siis upeahan tuo puku olisi ollut. Rusetit äässin päällä on kyllä aina kuuman kissan merkki.
Sitten alkoi jo olla aikamoinen nälkä ja suuntasimmekin Pancho Villaan ruokailemaan.
Sen jälkeen olikin jo aika mennä esittelemään tanssilattialle aerobicissa opittuja liikkeitä. Painuimme siis Rumaan.
("Oho, mikä toi on?" "Se on alaston laskettelija pipo päässä" "Ei ole, ei, täällä ei ole mitään nähtävää!")
("Mitä, onko täällä alaston laskettelija pipo päässä?!? Minäkin tulen heti mukaan!")
Alaston laskettelija pipo päässä.
Tässä vaiheessa päätimme, että ehkä kannattaisi mennä kohta nukkumaan. Tai ainakin mennä suunnittelemaan nukkumista. Lähdimme siis mökkiä kohti ja loppuillasta (mm. Jyväskylän paras baari Ainolanrannassa jääköön salaisuudeksi) ei ole sitten kauheasti julkaistavaksi kelpaavaa materiaalia.
Nautimme makoiset yöunet ja aamulla vielä saunotimme ja uitimme morsiamen. Onneksi kuvaaja on ollut hereillä ja ottanut kuvia tärkeimmistä hetkistä:
Yritimme vielä tehdä lettuja, mutta letunpaistajan ilmeen mukaisesti, emme onnistuneet kauhean hyvin ja ei paljon letut viuhahdelleet. Noh, onneksi tulee aina uusia lettutilaisuuksia!
Sitä paitsi, kippistykset korvaavat aina huonon lettuonnen ja morsiankin on ilmeestä päätelleen ollut jo drinksua vailla...
Sellaiset polttarimuistelot. Nyt on sitten tosiaan kaksi rouvaa orkesterissa, jiihaa!
p.s. Paula älskar Klasu -biisiä (aka mestariteos) kandee käydä kuuntelemassa ja arvostelemassa
täällä.
