Party party

Eilen oli mainiot kemut! Oli ruokaa ja juomaa ja namuja. Ja pahaa saksalaista kirsikkavettä, jota sadomasokisti Onni halusi välttämättä ostaa. Onni ja ystävänsä Jarmo opettivat meille juomapelejä. Youtube on hyvä musiikin lähde, harmi vaan, ettei hakusanalla 'ainakaunis' löydy sieltä vielä mitään. Pitäisi tehdä ihku video ja laittaa se eetteriin (Elämää suuremmastahan on tehty ihku valkoinen video, mutta se on jo niin vanha. Basistikin on vallan parraton.)
Tänään yritin olla ahkera, mutta printteri esti suunnitelmani tulostamalla pelkkää valkoista. On siinäkin vehje. Se ei tuntunut millään tajuavan, että valkoinen teksti ei hirveän hyvin erotu valkoisesta paperista. Koulujuttujen lukemisen sijaan katsoinkin sitten videoita ja kokkailin salaattia. Kohta pääsee syömään jee. Hajotin muuten äsken yhden lasilautasen. Se päätti tulla oma-aloitteisesti ulos jääkaapista kun aukasin oven. Hirveesti sirpaleita...eli onnea.

Negatiivisuus on perseestä

Tämä tekstini ei millään lailla liity rockelämään tai bändiin tms., mutta täytyypä tulla kuitenkin avautumaan. Tammikuun loppu ja helmikuun alku nimittäin tuppaavat olemaan itselleni ainakin melkoisen hankalaa aikaa, jatkuvaa taistelua palelua, väsymystä ja makeanhimoa vastaan. Makeanhimo on sitä paitsi kummallista, yleensä en ole yhtään makean perään, vaan himoitsen suolaa ja rasvaa. Mut nyt tekee koko ajan mieli dallaspullaa ja kaakaota. Mutta tämä ei siis ollut jutun pointti, vaan nyt pyrin löytämään iloisia asioita elämästä, talvesta ja tästä päivästä, jotta ei ahistais.

• Hyvä musiikki on parasta. Kuuntelen itse tosi vähän musiikkia. Radiosta en musakanavia kuuntele oikeastaan ollenkaan (minkä takia olen pihalla kaikesta viimeisen vuoden aikana tulleesta uudesta musasta), koska siellä soitetaan ihan liikaa omeasta mielestäni huonoa musiikkia, enkä sellaista tykkää kuunnella. Yksi parhaista ystävistäni onkin Yle Puhe (ex-Radio Peili), koska on mahdottoman mukavaa kuunnella itseä fiksumpia ja miellyttävä-äänisempiä ihmisiä. Toinen syy olla kuuntelematta musiikkia on se, että jos kuuntelen hyvää musiikkia (hyllystä löytyy siis vaan törkeen hyviä levyjä, paitsi Dingo ja aika monet asuinpartnerini levyt), lamaannun täysin ja olen kykenemätön kaikkeen toimintaan ja se hankaloittaa elämääni. Siksi kuuntelen musiikkia lähinnä lenkillä ja punttisalilla. Ja se on siis parasta.
• Vaikka kyllästytää se, ettei aurinko paista, on se iltapäivän hetki (Jyväskylässä tällä hetkellä n. 16.30), kun taivas on tummansininen ja puut ja maat valkoiset mahdottoman kaunis!
• Gradun teko ei oo kauhean kivaa, mutta saanpahan ainakin rakentaa aikatauluni oman halun mukaan. Toisin olis töissä tai koulussa, jos olis ihan luentoja.
• Menen iltapäivällä ravintolaan syömään, leikkimään treffejä.
• Odotettavissa lähitulevaisuudessa on kaksi keikkaa, joissa saa siideriä ja kaksi risteilyä, joissa ehkä myös saa siideriä.

Jos ilmaisin itseäni epäselvästi, se johtuu siitä, että kuuntelen Tehosekoitinta ja olen siis melko toimintakyvytön.

Tikkakoski kuvina

Onni tuimana.
Maria ja nuttura.
Ei ollut enää lavaa.

p.s. Älkää menkö Luonetjärvelle, sieltä saa influenssan. Tai jotkut saa ainakin. Niinkuin minä.

Uusi ilme.

Uusi vuosi ja keväisempi ilme. Surffausta ilmassa ja silleen. Ampukaa mut, jos ette tykkää (älkää oikeesti).

Inttikeikkaa pukkasi

Viime viikon torstaina 15.1. oli vuorossa jo perinteikäs alokkaiden tervetuliasjuhlakeikka Tikkakosken varuskunnassa. Perinteelle oli tosin tullut pieni katkos, sillä viimeksi olimme inttikeikalla noin 1,5 vuotta sitten. Tämä oli myös ensimmäinen inttikeikka Osisti-Bannille.

Yleisesti ottaen inttikeikat ovat siitä hassuja, että paikalla on aina se noin 200 eri musiikkimaun omaavaa ihmistä (selvin päin), jotka eivät voi lähteä pois kesken keikan. Tämä tuo haastetta niin esiintyjälle kuin yleisöllekin. Jos sattuu tykkäämään tämän tyylisestä musiikista, niin mikäs siinä kuunnellessa. Kaikki eivät kuitenkaan ole samasta muotista, joten välillä ainakin allekirjoittanut ottaa jopa hieman paineita yleisön viihtyvyydestä.

Ainakaunishan on alusta alkaen esittänyt keikoillaan omaa musiikkia, jota suurin osa yleisöstä harvemmin tuntee. Myös orkesteri on useimmille tuntematon. Kun tähän lisätään vielä tyttöbändilisä ("ei ne mitään osaa kuitenkaan!"), niin mikä ihana yhdistelmä tällaiselle amatööriesiintyjälle!

Toki yritämme aina parhaamme ja inttikeikatkin ovat parantuneet keikka keikalta. Välillä niin alokkaat kuin bändikin ovat jännityksestä jäykkänä mutta molemmat lämpenevät usein keikan myötä.

Tämän kevään inttikeikka ei ollut inttikeikkojen parhaimmistoa, mutta ei ihan huonoimpiakaan. Ensi kerralla muistamme valita cover-kappaleen paremmin ja vapautua kaikesta siitä paineesta, jonka inttiympäristö meille tarjoaa. Eikös niin alokkaat?


p.s. Toivottavasti Jennillä on kuvamateriaalia keikkaretkestämme. Oma kamerani ilmoitti akun loppumisesta juuri kuin saavuimme keikkapaikalle, joten itseltäni ei kuvia valitettavasti löydy.

Juustosämpyläihmiset

Kuten tuossa jo Anniina mainitsikin, keikkaa on tulossa oikein kaksin kappalein. Viikona päästä rantaudumme Tikkakoskelle ja helmikuussa sitten Pub Katseeseen. Itse odotan innolla molempia mahdollisuuksia päästä paukuttamaan lähes upouusia Pearlejani (olenkos minä niistä vielä kertonutkaan, ne olivat toissa vuoden joululahja (siis 2007!) ja keikkauurastuksen tulos). Odotan innolla myös keikkojen mahantäytettä eli juustosämpylöitä taikka panineja, munkkeja, soppaa ja siideriä. Nam.

Käytiin muuten tänään Anniinan kanssa kampaajalla. Yksissä tuumin siis, puolen bändin voimin. Ja fetarieskalla sen jälkeen, oikein fiinisti ja sivistyneesti, koska Anniinalle tuli sihteeritukka. Se on lyhyt. Mulle tuli vaan etskarit. Kotona saattaa tulla sanomista tästä muutoksesta, mutta onneksi tukka on uusiutuva luonnonvara. Itse olemme kyllä erittäin tyytyväisiä, että jos kampaajatädit (tai -tytöt oikeastaan :)) luette, niin kiitosta vaan. Marialla ja Onnilla ei taida olla mitään uutta, paitsi Onnilla meisselit.

Keikkaa ja radioo

Orkesterimme soittaa taas Pub Katseessa tiistaina 24.2. ja edeltävänä lauantaina olemme radiossa. Eri jännittävää!

Ja jos muu bändi lukee tämän ja ihmettelee, kun en ole teille maininnut asiasta, kerrottakoon, että olen yrittänyt lähettää sähköpostia, mutta sähköposti ei viitsi hoitaa omaa osuuttaan. Se kuulemma kovasti yrittää, mutta vielä ei ole onnistunut, vaikka lähetin mailin jo 7 tuntia sitten. Ärh.

Vitsihuumoria

Hehhei!

Mieluisaa uutta vuotta myös itse kullekin. Itse lupasin tulevan vuoden aikana parantaa ailahtelevat tapani, kuten Kuusumun profeetan eräässä kappaleessa mainitaan. Se kuulostaa sen verran mukavaiselta projektilta nimittäin. Alun perin meinasin panostaa vitsihuumoriin, mutta vaikka en sitä luvannutkaan, niin eihän moista taiteen lajia voi jättää täysin huomiotta.

Vuoden parhaan näytteen tarjosi heti kärkeen Gigantti. Joululahjaksi saamani iPod oli vissiin sieltä, kun mukana tuli lahjakortti, jolla sai yhden levyn ladattua. Kuitenkaan kampanjaan ei kuulunut aivan koko tarjonta Gigantin levykaupasta:

"Saat yhden albumin maksutta kun ostat uuden Ipodin Gigantista!

Löydät osoitteesta http://www.musiikki.gigantti.fi laajan valikoiman uusia hittejä ja vanhoja klassikoita. Ostamasi Ipodin mukana toimitetaan kuponki jolla voit ladata yhden seuraavista hittialbumeista. Valitse näistä:

Coldplay - Viva La Vida

Haloo Helsinki - Haloo Helsinki

Katy Perry - One of the Boys

Soundtrack - High School Musical 3

Tea - Hey C'mon"

Eli pelkästään sitä, mitä kaipaan. :D Noh, Haloo Helsinkiä nappasin ja aika hauskaa on.

Kuulumisia

Uutta vuotta toivotan minäkin ja ajattelin lyhyesti tulla kertoilemaan, mitä kuuluu. Elän tuskaista aikaa, koska vietän herkutonta tammikuuta (joka kuulostaa tyhmältä, herkuton helmikuu olis parempi) ja himoitsen koko ajan juustoja. Ja nyt on eletty jo viisi päivää tammikuuta! Onneksi en tipatonta kuuta vietä, niin voin hukuttaa juustonhimoni viiniin.

Yhtyeemme yrittää yhä epätoivoisesti Tukholmaan. Valitettavasti se ei ole helppoa, koska Tukholman risteilyt eivät ole hitti ja ne peruuntuvat jatkuvasti. Mutta ehkä yritetään vielä hiihtolomaa. Tai sitten mennään Tallinnaan, joka on kans jees.

Keikkojakin on taas tiedossa. Parin viikon päästä mennään armeijaan yhdeksi illaksi munkkia syömään ja rokkia soittamaan ja tarkoitus on soittaa taas Pub Katseessa lähitulevaisuudessa.

Eiku prkl. Enhän mä saakaan syödä munkkia.

Iloista Uutta Vuotta!

Ensinnäkin haluamme toivottaa kaikille meidän miljoonalle lukijalle oikein hyvää uutta vuotta. Toiseksi haluamme kertoa, mitä meidän uuteen vuoteemme kuuluu: tiedossa on ainakin bändin osalta demonjulkkaria ja sen myötä toivottavasti paljon keikkaa ja hienoja mahdollisuuksia. Muutamia keikkoja on tällä hetkellä viritteillä, niistä kuitenkin lisää myöhemmin.

Orkesterimme jäsenistö teki myös omia henkilökohtaisia lupauksia tälle vuodelle, mutta jotta sanamuodot tulevat oikein, he saavat ihan itse tulla paljastamaan ne tänne, jos niin haluavat tai kykenevät. Itse en lupauksia tehnyt, hommia täytyy paiskia bändin eteen (ja muillakin elämän osa-alueilla) riippumatta siitä, tekikö lupauksia vai ei.

Toivon kuitenkin, että vuosi 2009 on Ainakauniin historiassa rikas vuosi ja saamme paljon aikaan. Toivossa on siis hyvä elää ja sen myötä lähteä tekemään uusia biisejä ja valloituksia :)