me, me ja me

Olen tosiaan elossa ja mulla on tylsää, kun pitäisi tehdä massor av kouluhommia, eikä yhtään huvittaisi. Onneksi kouluhommien ohesta tikulta löytyi myös paketti kuvia promosessioista tammikuulta 2008. Täällä ei liiemmälti kuvia ole viime aikoina näkynyt, joten korjataan sitä tilannetta samalla. Osa kuvista kyllä jaksaa vaan naurattaa joka kerta. Tsekatkaa yllä olevasta kuvassa Onnin setäilme sekä muotitietoisen valinta: sukat housun punttien päälle. Kyllä se Onni osaa!

Tässä seuraavassa Onni iskee mielikuvitusnaisia (kun siellä oli meidän lisäksi vaan kuvaaja Janne Kauppinen, jolle muuten isot kiitokset!)


Sitten vielä jotain ihan muuta:

Vähän eri meininkiä verrattuna näihin muihin kuviin. Ollaan ihan aidon näköistä lääkäriporukkaa, varsinkin toi itsensä tyhjentämispussi tomipidikkeineen (mulla on nää termitkin hallussa) toimi tosi hyvin tippapussina.

Täytyy kaivella näitä vielä lisää, siellä on aikamoisia helmiä ja täysin ennennäkemätöntä kamaa vielä joukossa, jostain syytä mulla oli tossa tikulla vaan osa kuvista. Pikkuhiljaa (vai pikku hiljaa?) sanoi mummo lumessa.

Mut hei, arvatkaas mitä, mä lähden kans ulkomaille kun kerran Onnikin. Ensi viikon olen tsekkailemassa Portugalin huhtikuuta. Heipsan.

p.s. tässä kouluhommien ohessa (tai siis niiden tekemistä vältellessä) löysin myös jyväskyläläisbändi Manufacturer´s Priden blogin, joka oli oikein piristävä tapaus. Täytynee ottaa oppia poikien poseerauksista, heiltä löytyy ilmiselvää lahjakkuutta myös mallina toimimiseen musiikin lisäksi. Erityisesti minua miellytti Michelin-ukkojen matkimiskuva, josta tulikin mieleen, että pitäisi katsoa Ghostbusters joku päivä, sekä hieno XL5-tekstin bongauskuva, josta taas tulikin mieleen, että Mäyrämäen puistossa luki aikoinaan aika isolla, että XL5 on XL huono. Sen luokse olisi voinut mennä harjoittelemaan poseerausta Manufacturer´s Pride-hengessä, mutta harmi kun puisto on jo hävitetty.

Okei, taidan mennä nukkumaan.

p.p.s muistakaa äänestää meitä kaikkialle!

Radio Rock Starba

Radio Rockin sivuilla voi käydä kuuntelemassa ja antamassa kympin Katkeruuden rajamailla biisille. Jostain syystä tuo meidän kuva näyttää sivustolla ihan pöhköltä, vaikka mielestäni noudatin ohjeita ihan kirjaimellisesti. Pah.

Aurinko paistaa! Kohta bänditreeneihin ja kaupungille shoppaamaan lankaa, että voin neuloa pipon :)

Sisulla Stagelle?

Luultavasti blogillamme on valtava lukijajoukko, josta emme vain ole tietoisia. Ja nyt kaikilla pääkaupunkiseutulaisilla on mahdollisuus nähdä meidät keikalla kotinsa lähettyvillä. Ei tarvitse kuin käydä äänestämässä ahkerasti meitä Sisulla Stagelle -skabassa, ja näin pääsemme Nosturiin keikalle.

Saa äänestää, vaikkei asuisikaan Helsingin suunnalla. Itse aion näin tehdä päivittäin.

Keikkaa tulossa

Oujea! Keikkaa pukkaa, edes vähän. Ainakaunis soittaa Jyväskylän Yläkaupungin yössä la 16.5.2009.

Elossa yhä

Taas on jäänyt kirjoittelut vähäiseksi. Ehkä johtuu siitä, ettei mitään erityisen kiinnostavaa ole tapahtunut. Omaa elämääni on täyttänyt seminaarityön kirjoittaminen, mutta nyt sain sen hetkeksi käsistäni. Kohta se singahtaa bumerangina takaisin punakynällä varustettuna, mutta nyt voin siis vähän hengähtää. Mutta koska elämääni ei sen kummempaa ole kuulunut viime aikoina, en nyt rupea väkisin keksimään asiaa tämän enempää. Mutta siis, elossa ollaan yhä. Maria ja Jennikin olivat elossa ainakin vielä maanantain treeneissä, vaikkeivat myöskään ole hetkeen kirjoittaneet.

Robbery!

Aijai, ei voi enaa ihmisiin luottaa. Julmat italiaanot nappasivat nimittain pahaa-aavistamattoman basistin kameran hanen ollessaan ostoksilla Luccassa. Poliisitkaan eivat suostuneet englannin universaalia kielta ymmartamaan, joten tilanne todella vaikutti huolestuttavalta. Kuitenkin vakuutusyhtion ystavallinen henkilo vakuutti, ettei rikosilmoitusta tarvita ja rahat tulevat tilille ensi viikolla. Tilanne siis selvisi saikahdyksella ja omavastuulla. Kuvareportaaseille saa tosin heittaa hyvastit. Hejay!

Ciao!

Tervehdys siis Toscanasta. Ajattelin lahtiessani, etta jotain lienee syyta aina silloin talloin kirjoittaa tannekin, kun matkani etenee, mutta ainakin tassa kyseisessa internet-kahvilassa ovat hinnat aivan torkean korkeat. Vitosen tunnilta! Maledetto! Eivatka aan pilkutkaan tunnu sisaltyvan hintaan. Voi siis olla, etta terveisia satelee harvemmin kuin oli aluksi tarkoitus. Aurinko, hyva ruoka ja viini tuskin ovat osallisena moiseen paatokseen. :P Eipa siis muuta kuin arrivederci! Taidan poiketa laheiseen kuppilaan kirjoittelemaan kirjeita.