Festivaaliviikonloppu

Osalla meistä on tulevana viikonloppuna edessä festivaaliviikonloppu. Toiset viettävät sen Seinäjoen Törnävänsaaressa. Meidän orkesterista Seinäjoelle on menossa yksi henkilö.

Ja niin kuin jo edellisen kirjoituksen perusteella voi päätellä, ennakkohehkutuksesta huolimatta se en valitettavasti ole minä :( Placebo jää nyt osaltani näkemättä, mutta onnekseni olen sen jo kerran alkuperäiskokoonpanossaan nähnyt. Silti festivaaleille minunkin askeleeni suuntaavat viikonloppuna, nimittäin Turkuun taekwondofestareille.

Olen vieraillut Provinssirockissa useasti aikaisempina vuosina, ensimmäisen kerran ihan pienenä tyttönä jo vuonna 1997 (!!!), myös Ruisrock ja Ankkarock ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Kerran käväisimme Anniinan kanssa jopa Porin Jazzeilla. Näiden lisäksi on iloiteltu monilla pienemmillä festareilla. Joskus festarialueelle on menty sisään ilman lippua ihan vahingossa. Aika monta ihmeläppää (koskien esimerkiksi sellaista muinaista asiaa kuin Tyrävyön Eero, iiiiik!) on syntynyt juuri kyseisillä reissuilla. Muutamiin olemme päässeet itse soittamaan ja mieleen ovat jääneet ainakin Kuilun Partaalla ja Killerirock.


Festareiden tunnelmassa on aina sitä jotain, joka vetoaa minuun ihan täysillä. Nautin siitä yhteisöllisyydestä, joka alueella kukoistaa. Lause "maailmanrauha koko Provinssirockin alueelle" tuntuu ihan todelta kun pääsee paikan päälle. Toki massatapahtumissa aina on ikäviä lieveilmiöitä, jotka oma romantisoitunut festarikäsitykseni, vuoden tauko ja lapsellinen innostukseni ignooraa täysin. Mutta kun musiikki, eväät ja persoonallisesti pukeutuneet, jee-iloiset ihmiset ulkoilmassa ovat vaan niin mukavaa katseltavaa ja kuunneltavaa.

Huomatkaa, kuinka en enää edes muista sateisia säitä, rikkinäisiä telttoja, öitä paljaan taivaan alla, kylmyyttä, vessajonoja, ylihintaista ruokaa ja telttapaikkaa, tungosta, esiintyjien hitteihin keskittyneitä ja liian lyhyitä settejä sekä muita ikäviä festariasioita. Aika kultaa muistot. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän festareilta alkaa vaatimaan mukavuuksia. Tosin minulla ei periaatteessa ole mitään perinteistä festarielämää vastaan, ehkä sitten joskus kun minulla on palkallinen kesäloma palataan taas back to basics. Tai sitten kun me ollaan Provinssin päälavalla soittamassa ja juodaan keskikaljaa Suosikin laskuun, niin festaroidaan vaan ihan siitä ilosta täysillä.

Muutamat tärkeät festarit ovat minulta kokonaan jääneet väliin. Esimerkiksi Ilosaarirock on iso puutos festarikäymisessä. Voisikin taas joku vuosi kokeilla ihan perinteistä telttailumeininkiä vaikka juuri Ilosaaressa.

Yksi kiva juttu onneksi helpottaa Provinssituskaa, nimittäin liput Musen lokakuiselle Helsingin keikalle. Sinne mennään hyvällä prosentilla: 75% Ainakauniin riveistä osallistuu kyseiseen tapahtumaan. Sitä odotellessa taidan laittaa uutta Placeboa soimaan kotistereoista ja tanssia yksikseni lämpöisessä ja kuivassa olohuoneessa kuvitellen olevani Provinssirockissa, jossa Brian laulaa täydellisesti pelkästään minulle...

p.s Se Ainakaunis henkilöhahmo, joka Seinäjoelle on menossa, voisi sitten tehdä kattavan festaripostauksen reissustaan tänne. Paitsi jos se kyseinen hahmo ei muista reissusta mitään enää ensi viikolla. Niinkin voi käydä.